Blogistanian kesälukumaraton 6: Nyt lähtee!

Jee, yhteislukumaraton on täällä taas! Pitkään pohdimme bloggareiden kanssa tämän kesän toisen maratonin ajankohtaa, ja onneksi viimein saimme sovittua yhteisen, monelle sopivan ajankohdan. Olen iloinen että ajankohta sopi minullekin, sillä vaikka yksin maratoonaaminen on ihan hauskaa, niin oma hohtonsa on kyllä näissä yhteislukumaratoneissa. Virallinen päivä on siis lauantai, 15.8., joten jos nyt alkoi kutkuttaa että tekisipä mieli osallistua, niin tätä maratonia emännöi Oksan hyllyltä blogi, ja sinne voi käydä huikkaamassa osallistumisestaan. Maratoonaaminen on hurjan hauskaa!

Yllä voitte nähdä minun pinoni, joka on taas kerran korkea. Kun valitsen kirjoja maratonille, niin aina vähän lipsuu käsistä. Tällä kertaa minulla ei ollut muita rajoja, kuin se että kirjassa pitää olla alle 300 sivua. En oletkin kokeillut tiiliskivimaratonia ikinä, ja halusin nytkin seikkailla eri tunnelmissa, ja eri tunnelmia tosiaan tuossa pinossa on.

Tänään olen ollut vaihtelevissa fiiliksissä, mutta mitä lähemmäs maraton ajankohta (kello 16) on tullut, sitä enemmän tunnelma on noussut. Kävin kaupassakin ostamassa hieman maraton evästä, pari kreikkalaista jugurttia, mansikoita ja herneitä. Nesteytyksestä huolehtii maratonin aikana Seppo-sodastreamerini sekä Kalle-kahvinkeitin.

Nyt käyn nopeasti viileässä suihkussa, ja sitten aloitan. Päivitän tätä bloggausta säännöllisin väliajoin, ja etenemistäni voi myös seurata twitterissä, jossa visertelen nimellä rakastankirjoja, sekä instagramissa, josta lukutoukka löytyy nimellä lukutoukankirjablogi.

Tsemppiä kanssamaratonaajille, joiden etenemistä käyn kyllä välillä katsomassa, ja lukemisen iloa kaikille. Pus!

18.35.

Maraton on nyt hyvässä vauhdissa, ja siksi annoin itselleni luvan kahvitaukoon. Ensimmäinen kirjakin on jo luettu: Liisa Helve-Sibajan Hausfrau, kotona Sveitsissä. Kyseessä on kolumneista ja blogikirjoituksista koottu suomalaisen kotiäidin elämästä Sveitsissä kertova kirja. Vaikken ihan täysin rakastunut Hausfrauhun, niin se oli silti kepeän viihdyttävä aloitus maratonille: ja opinpa paljon lisää Sveitsiläisestä elämästä. Hausfrausta on tulossa vielä oma bloggauksensa, maratonin jälkeen.

Fiilis on edelleen hyvä. On kivaa lukea ja omistaa kokonainen vuorokausi pelkille kirjoille. Vähän aikaa haeskelin sopivaa radiokanavaa jota kuunnella lukemisen taustalla, ja sitten eksyin Radio Suomen taajuuksille: siellä on parhaillaan menossa Puhelinlangat laulaa lähetys. Todella hyvä valinta, sillä kuulee samalla ihmisten tarinointia, ja onpa sieltä tullut ihan mukavia kappaleitakin. Vähän kutkuttelisi, että laittaisin itsekin sähköpostia ja esittäisin laulutoiveen...

Sivuja Helve-Sibajan kirjassa oli 194, joten ihan hyvässä vauhdissa tässä ollaan. Mitähän seuraavana?

5.35.

Eilinen meni maratonia ajatellen ihan lyttyyn. Jaksoin hyvin lukea Hausfraun, mutta kun olin puolessa välissä seuraavaa kirjaa, alkoi olo olla fyysisesti ja psyykkisesti kurja. En oikein jaksanut keskittyä kirjaan, ja väsyttikin hirmuisesti. Mietin jopa, että jättäisin koko maratonin siihen. Sitten kuitenkin ajattelin, että huomenna on uusi päivä, menin ajoissa nukkumaan ja tadaa: tässä ollaan, puoli kuudelta! Nyt on taistelutahto taas aivan toisenlainen, ja en malta odottaa että pääsen sohvan nurkkaan lukemaan. Ensin vaan juon aamukahvin ja käyn vähän kurkkimassa bloggarikavereiden etenemistä.

9.30.

Niin siinä sitten kävi, että nukuinkin vielä pari tuntia. Kun olin tehnyt blogipäivityksen ja katsellut vähän aikaa muiden blogeja, alkoi uni painaa silmää kahvista huolimatta. Oli pakko kellahtaa vielä sänkyyn, ja nukkua pari tuntia. En edes kehtaa sanoa kuinka pitkät yöunet olivat yhteensä! Näköjään väsytti. :D

Eli vasta tunti sitten pääsin kunnolla lukemaan, ja nyt sain luettua Geoff Rodkeyn Tapperin kaksoset sotajalalla (keskenään) on luettu loppuun. Tapperin kaksosista kertova sarja alkaa tästä kirjasta, ja heihin oli kyllä mukava tutustua. Kiinnitin huomion jo katalogissa tähän kirjaan, ja oli kiva huomata että tämä odotti minua kiltisti kirjaston hyllyssä: lasten- ja nuortenosastolta löytyy hyllystä usein uutuuksia. Sivuja kirjassa oli 223.

Tapperin kaksoset on hyvin huumoripitoinen, ja myös minua naurattava kirja. Ehdottomasti aion lukea myös seuraavat osat tästä sarjasta, kun niitä suomennetaan!

Nyt juon aamun toisen kahvikupin, käyn hieman blogeissa, ja jatkan pirteänä. Nyt on ihan erilainen fiilis kuin eilen illalla, jolloin fyysisesti heikotti, ja oli ehkä hieman surumielinenkin fiilis. Ja täällä paistaa taas aurinko, vaikka on kylmä!

12.30.

Nyt  on kyllä otettu takaisin se, mitä fiiliksessä ja lukemisessa eilen hävisin. Kolmen tunnin aikan olen lukenut kaksi kirjaa, ja olen ihan innoissani siitä, mitä vielä kolmen ja puolen tunnin aikana ehdin lukemaan! Ensin tietenkin täytyy päivittää tämä postaus, juoda taas vähän kahvia, ja käydä kurkkimassa miten muut bloggarit maratonissa etenevät...

Mitä siis luin? Ensin halusin hieman huumoria maratonille, ja nappasin pinon ulkopuolelta Antti Holman Kauheimmat runot runokokoelman. Ja naurua sainkin! Reino Leinon, Sirsi Sunnaksen ja muiden runot olivat mahtavaa luettavaa, ja etenkin juuri Sirsi Sunnas oli se joka minuun kolahti. Vaikka Järjestäjä pysyykin Holman tuotannossa ykkössijalla minulle, niin tämäkään ei yhtään huonompi veto Antilta ollut.

Mutta vinkkinä sinulle: jos olet runojen ystävä, ei tätä kirjaa runojen kaipuuseen kannata ostaa. Se on enemmän naurun kaipuuseen, ja niille, jotka pitävät esimerkiksi Putous- ja Kingihuumorista. Siinä Holma on parhaimmillaan. Noh, tästäkin kirjasta on tulossa oma bloggauksensa, jossa vähän enemmän kirjaa ruodin. Sivuja kirjasta löytyi 192, ja se oli mainiota luettavaa maratonille.

Holman runojen jälkeen kaipasin jotain aivan muuta, ja päätin ottaa pinosta Jo Nesbon dekkarin Verta lumella. Tuo kirja oli ensimmäinen Nesboni, ja suhtauduin siihen tietyllä varauksella, sillä siitä ollaan montaa mieltä facebookin Dekkariryhmässä. Kuitenkin bloggarikaverit ovat kirjaa kehuneet, ja se sai ylistävät arviot Hesarissa, joten uskalsin valita sen maratonkirjaksi. Ja miten kävikään: iih, rakastuin!

Minulla ei ole vertailukohtaa esimerkiksi Harry Hole-sarjasta, joten en osannut verrata kirjaa siihen. Kuitenkin, päähenkilö Olav oli mahtava, ja muutenkin juoni kulki erittäin vauhdikkaasti. Voin sanoa, etten pitkään aikaan ole samalla tavalla ahminut kirjaa: en käynyt tupakallakaan kertaakaan kahdensadan sivun aikana. Onneksi kirjaan tulee tänä syksynä jatkoa!

Verta lumella viihdytti minua 195 sivun verran, joten tähän mennessä yhteensä on luettu 804. Huikea määrä siihen verrattuna, että nukuin viime yönä kahdentoista tunnin yöunet! :D

16.20.

Nyt se on ohi! Viimeinen kirjani oli Taina Latvalan novellikokoelma Ennen kuin kaikki muuttuu. Olen aina vähän pelännyt novelleja, koska kokemukseni eivät ole olleet kaikkein parhaita. Nyt kuitenkin päätin ottaa riskin, ja ottaa maratonin viimeiseksi kirjaksi novellikokoelman. Miten kävi?

Hyvin. Taina Latvalan novelleissa tarinat kietoutuvat toisiinsa, joka on kannaltani hyvä. Silti novellien lukemista kannattaa vielä harjoitella, sillä pari kertaa tuli tunne "joko tää loppu?". Kuitenkin, tykkäsin Latvalan tyylistä kirjoittaa, ja kokemus oli positiivinen. Tästäkin kirjasta tulee oma bloggauksensa!

Kaiken kaikkiaan oli aika hauska maraton. Eilinenhän nyt meni ihan penkin alle, ja nytkin lopussa alkoi uni painaa silmiä, mutta luin kuitenkin hyviä kirjoja ja nautin niistä. Nyt vaan blogattavien kirjojan kasa kasvoi hurjasti, oi joi. Saatte varautua bloggausvyöryyn lähitulevaisuudessa!

Yhteensä sivuja tuli 998. Aika kivasti!