Sivut

maanantai 25. heinäkuuta 2016

J. Ryan Stradal: Keskilännen keittiöt



Keskilännen keittiöt
J. Ryan Stradal
Suomentanut Mari Hallivuori
393 s. 
2016
Tammi








Arvostelukappale kustantajalta


Luin Stradalin Keskilännen keittöitä sairaalan päivystyksessä odottaessani pääsyä lääkärille. Nuo ovat tilanteita jossa luettavan kirjan todella toivoo olevan hyvä, sillä tuonakin päivänä jouduin istumaan päivystyksessä useamman tunnin. Onneksi Keskilännen keittiöt olikin hyvä: kevyehkö mutta silti kunnon romaani, jota lukiessa tosin tuli armoton nälkä.

Keskilännen keittiöissä päädytään tilanteeseen jossa va Thorvald järjestää tuhansien dollareiden arvoisia illalliskutsuja joihin on vuosien mittainen jono. Kirja kertookin tarinan siitä, miten Evasta tuli juuri sellainen: erakkomainen kulttikokki, jonka pöytään kaikki haluavat. Stradal antaa äänen riemastuttavalle porukalle ihmisiä, joiden kertomana hahmottuu Evan tarina, mutta myös tarina siitä miten paikallinen ruokakulttuuri muodostui sellaiseksi mitä se Evan illalliskutsuilla on.

Sanoin Keskilännen keittiöitä kevyehköksi romaaniksi. Sitä se on, mutta se on myös todella paljon muuta. Se ivailee ruokamaailman trendihysteerikoille ja pintaliitäjille eikä tämä kirja häpeile olla hauska. Vaikka en ole varmasti juuri oikea ihminen nauramaan ruokamaailman huumorille (minä ja minun perusjuttuihin tukeva kotikeittiöni), niin tiedän lukuisia ihmisiä jotka nauraisivat Stradalin huumorille hurjan paljon. Minäkin kuitenkin löysin Keskilännen keittiöistä huumorin, ja hihittelin hieman kirjaa lukiessani.

Ruoka on isosti läsnä koko kirjan ajan. Keskilännen keittiöissä on tarinan lomassa muutamia ruokareseptejä, joista jokainen kuuluu tiukasti tarinaan ja juuri siihen kohtaan. Minua tämä ei häirinnyt - eikä sen kummemmin ilahduttanutkaan, mutta se vain kuului omalla tavallaan kirjaan. Sen sijaan ruoka, ruuanlaitto sekä ravintolamaailma kirjan aiheena oli kiehtova, vaikka aihe ei kovin rakas minulle olekaan. Kirjailijalle aihe on ilmiselvästi rakas, ja se on mahtavaa.

Mari Hallivuori on tehnyt hienoa työtä Keskilännen keittiöiden kääntäjänä. Hänkin ilmiselvästi tuntee ruoka-alan, sillä hän on tehnyt hyvää työtä ruoka-alan sanaston kanssa. Ei Keskilännen keittiöistä olisi tullut näin vetävää romaania jos kääntäjä ei olisi ollut lahjakas.

Keskilännen keittiöt on ennen kaikkea hyvä kirja sellaisille lukijoille, jotka ovat innostuneita ruuanlaitosta. Ihmissuhdekerronnan ja kevyehkön juonenkuljetuksen takia tämä on mainio kirja muillekin - pidinhän minäkin kirjasta. Kesäkirjana mainio, näkeehän sen kannestakin!

--

Lukutoukan kulttuuriblogin kesäarvonta alkoi tänään, ja on käynnissä 3.8. saakka. Käy ihmeessä osallistumassa, täällä.

1 kommentti:

  1. Kirjan kansi houkuttelee kyllä avaamaan kirjan. Tässä taas yksi kirja lukulistalle siis. :)

    VastaaPoista

Lukutoukka ilahtuu kommentistasi!