David Duchovny: Pyhä lehmä

Pyhä lehmä
David Duchovny 
Suomentanut Ilkka Salmenpohja
205 s. 
2016
Like



Kustantajalta


Vaikka en olekaan koskaan ollut hirveän kova X-Files fani, niin silti jotenkin kutkuttelee että molemmat, Gillian Anderson ja David Duchovny, ovat julkaisseet kirjat. Anderson itse asiassa useammankin, kirjat jotka hän on kirjoittanut Jeff Rovinin kanssa. Vielä en Scullyn kirjoja ole lukenut, mutta luultavasti pian. Mutta tämä Mulderin Pyhä lehmä! Voi että mikä kirja.

Pyhä lehmä kertoo, noh, lehmästä. Elsie-lehmälle paljastuu totuus karjan tehotuotannosta, ja hän päättää tehdä jotain elämälleen. Toisin sanottuna Elsie ja pari muuta eläintä päättävät ottaa jalat alleen ja lähteä kotitilaltaan. Ihan ulkomaille saakka!

Minä rakastuin Pyhään lehmään. Tässä on nimittäin sekoitus aikuisten satua, mahtavaa huumoria sekä ihastuttavaa kerrontaa. Vaikka Pyhä lehmä onkin hieman sadunomainen, se ei ihan nuorelle lukijalle ole suunnattu. Selkeästi Duchovny on tarkoittanut kirjansa aikuiselle, hieman nyrjähtäneestä huumorintajusta kärsivälle tyypille, joka ei pelkää nauraa. Sillä nauraa minä ainakin Pyhän lehmän kanssa sain.

Pyhä lehmä on sitä paitsi kirjallisesti ja käännöksellisesti todella hieno kirja. Duchovnyn tyyli kertoa ja Ilkka Salmenpohjan suomennos pelaavat todella hienosti yhteen, ja niistä saa aikaan kokonaisuuden jota on hämmentävän helppo lukea. Tiedättekö tunteen kun kirja vaan vie mukanaan, ja sitten yhtäkkiä huomaa olevansa puolessa välissä? No, sellainen kirja Pyhä lehmä on. Elsie-lehmän ja kumppaneiden käänteet koukuttavat ja pahasti, ja koko kirjan tahtoo ahmaista melkeinpä yhdeltä istumalta.

Vaikka voisin sanoa Pyhää lehmää välipalakirjaksi, niin en kuitenkaan sano. Minusta välipalakirja on vähän sellainen mitäänsanomaton, ihan hyvä juttu, mutta joka ei kuitenkaan tee suurta vaikutusta. Minä en nimittäin antaisi viittä tähteä välipalakirjalle, ja viisi tähteä Pyhä lehmä sai ansaitusti. Vaikka Duchovny on kirjoittanut hauskan kirjan, on tämä kuitenkin piilosyvällinen. Kukapa ei haluaisi tietää mitä lehmä ajattelee?

Minusta Pyhän lehmän ajatus on siinä kaikkein parasta. Miten Duchovny on keksinyt kirjoittaa kirjan lehmästä? Tietysti lastenkirjoja aiheesta on kirjoitettu yksi jos toinenkin, mutta tällainen kirja aikuisille - aivan mahtavaa. Äänet, jotka Duchovny on antanut eläimille, ovat omanlaisiaan ja tekevät kirjasta juuri niin hauskan, lempeän ja ainutlaatuisen.

Kyllä, David Duchovny todella osaa myös kirjoittaa. Hauskasti, sujuvasti ja lämmöllä. Minä ihailen!