Kissavieras
Takashi Hiraide
Suomentanut Raisa Porrasmaa
152 s.
2016
S & S
Kustantajalta
Tavattoman onnellinen olo. Se johtuu vastikään luetuista, hienoista kirjoista, hyvistä ystävistä joita olen tavannut ja edessä olevasta viikonlopusta jolloin saa vain olla ja lukea. Bloggauspino tulee kasvamaan, mutta lukupinossa on myös monta hienoa kirjaa joiden pariin en malta odottaa pääseväni. Kyllä elämä toisinaan on ihanaa!
Ihana oli myös Takashi Hiraiden Kissavieras. Kirja kertoo kustannusalalla toimivasta pariskunnasta, joka vuokraa vanhan rouvan piharakennuksen käyttöönsä. He muuttavat piharakennukseen, ja syksyllä he saavat kissavieraan. Kissavieras on naapuritalon pikkupojan adoptoima kulkukissa nimeltä Chibi, joka alkaa säännöllisesti vierailla pariskunnan luona. Pariskunta ihastuu Chibiin pikkuhiljaa enemmän ja enemmän, ja pian he odottavat tämän vierailuja kovasti.
Ensiksi on kehuttava Kissavieraan kantta. Se on hurmaava, kertakaikkiaan, yksi parhaista kirjan kansista joita olen hetkeen nähnyt. Herkällä kynällä tehty kissa kertoo oikeastaan kirjasta paljon: Kissavieras on juuri niin kuin kansi, herkkä ja lempeä. Kirjan kansi on Satu Kontisen käsialaa, hienoa työtä!
Tosiaan, Kissavieraassa on jotain hurmaavan herkkää. Vaikken olekaan kissahullu, pidän kyllä tavallaan kissoista. En osaisi kuvitella omistavani kissaa, kuten en mitään lemmikkiä, mutta pidän kyllä kissoista (ja koirista!) paljon. Ehkä Kissavieras tarjoaisi vielä enemmän jollekulle kissahullulle, ihmiselle joka omistaa kissan. Kirja nimittäin kuvaa tarkasti Chibin luonnetta ja kissanelämää ylipäätään. Kyllä minäkin sain kirjasta paljon irti, ja pystyin kuvittelemaan itseni pariskunnan nahkoihin, ihastumaan Chibiin.
Kissavieras on myös lempeä. Vaikka juonenkäänteissä on omia psykologisia jännitteitään, niin luonnehtisin kuitenkin kirjaa kokonaisuudessaan lempeäksi tarinaksi, joka sisältää paljon japanilaista kulttuuria. Lieneekö syy siihen miksi viehätyin tarinasta, juuri Japani-kuvauksessa?
Kirjanurkkauksessa sanotaan Kissavieraan olevan kovin kissamainen. En voisi enää paremmin kirjaa kuvata, sillä kissamainen tämä tosiaan on. Kissat ovat minulle hieman arvoituksellisia, itsenäisiä olentoja, joskin kovin viehättäviä. Sellainen on myös Kissavieras: hieman arvoituksellinen, viehättävä ja lempeä. Juuri niin kuin se kaikkein mukavin kissa!
Aiemmin kehumani kansi lupaa paljon: se lupaa kauniin, pienen tarinan. Se ei suinkaan lupaa turhaan, sillä vaikka Kissavieras on joutuinen lukea, antaa kirjan tunnelma silti paljon, ja sisältö on kokonaisuudessaan hieno. Ja kissojen ystävillehän Kissavieras on pakollista luettavaa!
Tykkään tästä kirjasta niin kovasti! Pieni aarre!
VastaaPoistableue, ihan totta, tämä on kyllä aarre. <3
PoistaKiva kuulla että ihanuutta on tulossa - sain nimittäin juuri kirjan yöpöydälleni odottamaan. Nyt on menossa ankeaakin ankeampi Marras, jonka jälkeen tulen kaipaamaan jotain suloista :)
VastaaPoistaKaisa V, ihanuutta on tosiaan tulossa. Voi, Marras! Minä rakastuin siihen, vaikka onhan kirja toki tavallaan musta ja synkkä, mutta tavallaan niin ihana. <3
PoistaIhanasti pohdit kirjan kantta. Se onkin hurmaava - herkkä, kissamainenja jotenkin hyvin japanilainen. Luin tämän hiljattain ja onhan tämä oikea kissakirja.
VastaaPoistaKatja, kansi on tosiaan hurmaava, ja aivan totta: niin japanilainen. <3
PoistaTämä kuulostaa ihanalta kirjalta ♡
VastaaPoistaLizaahh, no on tämä. Varsinkin kissaihmisen aarre. <3
PoistaMinäkin luin tämän hiljattain, ja kirja herätti huomioni juurikin herkän kauniin kannen ansiosta. Olen kissaihminen, joten teos oli mieluisa. Hyvin japanilainen teos, jossa riittää pohdittavaa.
VastaaPoistaKaisa, tämän kansi on sellainen joka saisi kirjan nappaamaan mukaan myös kirjakaupasta. <3
PoistaOlen kuullut hirveästi kehuja tästä kirjasta. En malta odottaa, että pääsen lukemaan :)
VastaaPoistahttp://www.lily.fi/blogit/nuotin-vieresta