Äkkää ja tökkää kotona

Äkkää ja tökkää kotona
Fiona Watt
Kuvittanut Stephen Barker
Suomentanut Kalle Nuuttila
28 s. 
2016
Lasten Keskus







Arvostelukappale kustantajalta


Vuoden ja viiden kuukauden ikäinen kummityttöni sai minulta joululahjaksi ensimmäisen Äkkää ja tökkää kirjan, joka aiheutti heillä kotona kovasti ihastusta. Kummitytöstäni oli todella mukavaa tutkia kirjan värikkäitä kuvia ja etsiä kirjan sivuilta milloin mitäkin. Hänen perheeltään tulikin varovainen toive, josko kummi pystyisi hankkimaan tämän uudenkin Äkkää ja tökkää -kirjan. No, kummihan tekee tuon prinsessan vuoksi mitä tahansa, vielä kun tiesi että pääsee itse lukemana kirjaa taaperon kanssa!

Äkkää ja tökkää kotona on samantyyppinen kirja kuin sarjan ensimmäinen osakin. Nyt liikutaan vain hieman eri ympäristössä, kotona, ja kirjan kuvatkin ovat sen mukaiset. Kuvissa on kodin eri paikkoja, ja lapsi pääsee tunnistamaan ja etsimään kodin erilaisia asioita. Kuvien ihana tunnelma ja värit ovat tallella, ja ne varmasti miellyttävät todella monenikäistä pientä ihmistä, vauvasta taaperoon ja vanhempaankin. Ainakin Äkkää ja tökkää -kirjasta tykkäsi myös viisivuotias täditettäväni, hänelle kirjan tehtävät olivat jo aika helppoja. Silti niitä oli mukava yhdessä ratkoa!

Kaivoin Äkkää ja tökkää kotona -kirjan laukusta sellaisella hetkellä kun kummityttöäni hieman väsytti ja kiukutti, ja tarvittiin jotain mukavaa tekemistä. Kirjaa katseltiin isin ja kummin kanssa, vaikka kyllä kummityttöni äitikin pääsi kirjan maailmaan tutustumaan. Siinä unohtui taaperon väsymys kun hän pääsi tutkimaan värikkäitä kuvia! Minua hämmästytti miten taitavasti hän etsi kirjan sivuilta asioita, vaikkei hän kaikkia kirjassa kysytyistä tehtävistä vielä osannutkaan. Teimme hänelle omia tehtäviä, pyysimme etsimään milloin mitäkin kirjan sivuilta, ja hämmästyttävän taitavasti pikkuinen tyttö niitä löysi. Etsiminen olikin todella hauskaa puuhaa, ja vaikka joidenkin sivujen yli hypimme aika vauhdilla, niin koko kirja tuli tutkittua pariinkin kertaan.

Riemua herättivät erityisesti värikkäät kuvat sekä kurkistusaukot, joita oli monella sivulla. Että oli hauskaa kun toinen laittoi sivun takaa sormet aukkoon ja kurkisti sieltä sormillaan! Sitä olisi jaksanut jatkaa vaikka kuinka pitkään, ja hihitystä riitti. Kyllä tämän kummin maailmaa riemastuttaa suuresti tuollainen ihana pieni ihminen. Yksi hauskoista jutuista oli myös se, kun kirjan sivuilla oli kissoja. Kissat ovat kummityttöni lempieläimiä, ja miau kuuluukin varmasti hänen lempisanoihinsa. Kissoja olisikin jaksanut etsiä joka sivulta pidemmänkin aikaa.

Äkkää ja tökkää -kirjat ovat ihanaa luettavaa lasten kanssa minulle aikuisellekin. Minua ainakin kirjan kanssa jaksaa hämmästyttää, miten paljon lapsi osaakaan ja miten monta asiaa hän jo tunnistaa. Varsinkin tällainen aikuinen, joka ei joka päivä lapsen kanssa vietä aikaa, nauttii suuresti tällaisen kirjan lukemisesta. Toivon todella että Äkkää ja tökkää sarja -sarja saa jatkoa, sillä näitä kummitäti mielellään pienelle antaa lahjaksi - ja luulen että tämäkin kirja on pian luettu puhki.