Näytetään tekstit, joissa on tunniste kirjabloggareiden joulukalenteri. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kirjabloggareiden joulukalenteri. Näytä kaikki tekstit

tiistai 13. joulukuuta 2016

Kirjabloggaajien joulukalenteri: 13. luukku


Tänään Lukutoukan kulttuuriblogissa: kirjabloggaajien joulukalenteri vuosimallia 2016 ja luukku 13. Eilen joulukalenterin luukku avattiin Annelin kirjoissa -blogissa ja huomenna luukun avaa Tani Aina joku kesken -blogissa. Kannattaa käydä myös kurkkaamassa lista kaikista 24 blogista Hyllytontun höpinöistä.

Joulukuu on edennyt kolmanteentoista päivään saakka. Kuten olin viime vuonna kirjoittanut facebookiin, tässä vaiheessa joulukuuta voi jo laskea päiviä jouluun. Niin voi, ja voi kuunnella joulumusiikkia ja pohtia mitä kirjoja joulun aikaan lukisi. Siihen keskitynkin tämän päivän joulukalenteriluukussa, joulun kirjoihin ja siihen, lukevatko kirjabloggaajatoverini jouluna.

Itselläni kirjat kuuluvat jouluun. Ovat oikeastaan kuuluneet aina. Joulun pyhät, varsinkin aatto, ovat enemmän ja vähemmän täynnä hektistä menoa, mutta kun on syöty ja lahjat on jaettu, niitä hieman tutkittu - mikä olisi parempaa kuin lukea kirjaa. Lahjakirjaa tai jotain aivan muuta. 

Viisi ihanaa kirjabloggaajatoveria kertovat hieman enemmän omista lukutottumuksistaan, mitä tulee joulun aikaan - ja paljastuupa sieltä hieman joululahjatoiveitakin... Nämä neljä kysymystä esitin heille:


1. Kuuluuko lukeminen omalla kohdallasi jouluun?
2. Mikä on paras hetki lukemiselle joulun aikaan?
3. Oletko toivonut kirjoja joululahjaksi? Mikä on ykköstoiveesi (kirjoista)?
4. Mitkä olisivat kolme vinkkiäsi joulun ajan kirjoiksi?


 Tuijata.Kulttuuripohdintoja blogin Tuijata: 

1. Lukeminen on kuulunut jouluuni aina. Parhaisiin joulumuistoihini sisältyy jännitys kirjapaketin sisällöstä. Joulun lukutunnelmassa oli taikaa: kuusen tuoksu, kynttilöiden lempeä valo, suklaakonvehdit, perheen satunnainen vaimea rupattelu taustalla. Yhä lukeminen on osa jouluani: ledivalojen loisteessa käperryn sohvannurkaan varta vasten hankkimani kirjan kanssa. 

2. Elän sellaista elämän aikaa, ettei joulupukki enää käy. Aikuisten joulussa on tilaa ja aikaa jokaisen mielipuuhille, minulla lukemiselle. Aattoaterian jälkeen aloitan uutuuskirjan, välillä toki olen olevinani sosiaalinen. Joulu- ja Tapaninpäivänä pyrin katsomaan BBC:n Ylpeys ja ennakkoluulo -sarjan (katsomiskertoja ei lasketa) tai jotain muuta epookkia, muun seuraelämältä tai kotitöiltä liikenevän ajan pyhitän kirjalle. 

3. Perheessäni on ollut perinne, että teemme viiden vaihtoehdon listan, josta yhden saa lahjaksi. Tänä vuonna emme hanki lahjoja, joten ostan itselleni yhden lahjakirjan. Tässä vaiheessa olen sitä mieltä, että se on Sinikka Vuolan Replika. En tiedä, muuttuuko vielä mieleni, mutta kotimaisen kirjan joka tapauksessa hankin, koska olen päättänyt joitain vuosia sitten, että pienellä panoksellani tuen kotimaista kirjatuotantoa. Pari kirjaa olen jo saanut yllätyksenä kustantajilta, joten pistän nekin pukinkonttiin. 

4. Vaikea, melko mahdoton kysymys! Tänä vuonna on ilmestynyt todella hyviä kirjoja. Hyvä on. Jouluun sopii minusta tarinapainoitteiset kirjat - ne joiden kanssa vetäydytään sohvannurkaan vilttiin kietoutuen suklaarasian, kuuman kahvin tai glögin kanssa. Valitsen käännöskirjoista Chris Cleaven Sodassa ja rakkaudessa, koska siinä hienosti pureudutaan henkilöihin ja haetaan uutta kulmaa toisen maailmansodan kotirintamaan Lontoossa ja sotilaselämään Maltalla. Kotimaisista tarjoan Sirpa Kähkösen Kuopio-sarjaa lukeneille tunteikkaan seitsemännen osan Tankkien kesän, joka kertoo moniäänisesti kesäpäivistä 1968 uuden maailman kynnyksellä. Mutta jos ei ole sarjaa lukenut, tuuppaan valitsemaan Jari Tervon Matriarkan, humaaniuden huudon menneestä ja nykymaan korvesta. Voin sanoa, että yllätin itsenikin näillä valinnoilla. Mutta tässä on vasta kaksi vinkkiä (huomaa Kähkösen ja Tervon välissä TAI). Lapsille hankittavaksi ehdotan Mauri Kunnasta, vaikkapa tarinallisen kuvakirjakokoelman Suuret tarinat, koska toivottavasti aikuisen kanssa yhdessä lukeminen kuuluu joka lapsen jouluun. Siitä minulle jäi mahtavia muistoja - ja lukukipinä. 


Bibliofiilin päiväunia blogin Mari: 


1. Vaikka lukeminen on osa jokapäiväistä elämääni, niin jouluna lukemiseen liittyy kiireettömyys. Toisin kuin kesällä, ei ole sisäistä painetta lähteä ulos kirmaamaan vaan voi rauhassa käpertyä viltin ja kissojen alle, napostaa suklaakonvehteja ja syventyä kirjaan. 

2. Aattona menee yleensä aikaa jouluruokien valmistamiseen ja syömiseen sekä perheen (laajakäsitys) kanssa oleiluun. Joulupäivänä ja tapanina on meillä perinteisesti luettu lahjakirjoja. 

3. Tällä hetkellä himoitsen Kasper Strömmanin Kaspervisio 2020- ja Mike Pohjolan 1827 -kirjoja. 

4. Jos nyt jouluteemalla mennään niin Mika Waltarin Joulutarinoita, Tatun ja Patun joulu sekä Louise M Alcottin Pikku Naisia. 



Reader, why did I marry him? -blogin Omppu:

1. Lukeminen kuuluu olennaisena osana jouluun, joten en osaisi kuvitella joulua ilman lukemista. Yksi parhaimpia joulumuistojani on, kun luin Stieg Larrsonin Millenium -sarjan kakkososaa muutama joulu sitten ja jännitykseni Lisbet Salanderin puolesta oli käsinkosketeltavaa. Kirjassa tapahtui kamalia asioita ja samaan aikaan kynttilät ja joulukuusi loivat suurta ja juhlallista tunnelmaa. Tämä sekoitus on jäänyt mieleeni unohtumattomasti. 

2. Paras aika lukemiselle joulun aikaan on jouluyö, kun on hipi hiljaista ja kaikki muut nukkuvat. Välillä voi tehdä retkiä jääkaapille ja sen jälkeen taas jatkaa lukemista. Asiaan kuuluu myös suklaan syönti salassa. 

3. Tämä kirjasyksy on ollut ihan mahtava ja monia kiinnostavia kirjoja on vielä lukematta. Joulusukkaan voisi ilmestyä vaikkapa Laura Gustafssonin Korpisoturi. 

4. Joulun ajan lukemiseksi suosittelen:



Lukupino -blogin Simo:

1. Kuuluu! Kun ajattelen joulua, näen mukavan tuolin kuusen äärellä, mukillisen glögiä ja itseni siinä kirjan äärellä. Todellisuus on usein vähän hektisempää, mutta aina sitä muutaman hetken saa vietettyä kirjan ääressä. Jo pienenä tuli mummolla lueskeltua Kolme etsivää -sarjaa sekä Tiina -kirjoja joulun aikaan.

2. Tekisi mieli sanoa, että kaikki hetket, on se on se ilta. Kun lapset ovat vähän rauhoittuneet ja se glögi on lämmitettynä mukissa, niin on kirjan aika. Jouluaattona ruokailun jälkeen on myös mahtava hetki lukea, kun täydeltä vatsalta ei energiaa riitä juuri muuhun, kuin sivujen jääntelyyn riittäisikään. 

3. En ole juurikaan toivonut mitään, mutta onneksi minua on aikaisempina vuosina luultu niin kiltiksi että olen mukavia kirjalahjoja saanut. Arvostan etenkin vanhoja kirjoja, ja pidän kirjoista myös esineinä. Hieno painokset omista suosikeista olisivat varmaan se salainen toive. 

4. Elämänkerrat ovat kivoja joulun aikaan .Esimerkiksi tuo tuore Pauli Hanhiniemen kirja Kerran elettyä toimii hyvin. Sarjakuvat kannattaa aina muistaa lisätä lukemistoon ja etenkin jouluna ne toimivat keveydessään loistavasti. Esimerkiksi Anna Sailamaan Mehiläispesä on ajoittain kuin sanaton runo. Itselläni erityisesti klassikot kuuluvat jouluun. Herman Melvillen Moby Dick kaikessa komeudessaa on se kirja, jonka kanssa käperrytään viltin alle pitkiksi ajoiksi. 





Rakkaudesta kirjoihin -blogin Annika: 

1. Kyllä vain, joulu ei olisi joulu ilman omaa rauhallista hetkeä kynttilän valossa, villasukat jalassa, hyvän kirjan kanssa. 

2. Perheelliselle lukurauhan järjestyminen vaatii vähän mielikuvitusta :) Yleensä otollisin hetki lukea on illalla/yöllä (myönnän olevani yökukkuja), kun muu perhe uinuu ja kotona on ihana rauha. 

3. Tänä vuonna olen saanut niin paljon arvostelukappaleita (kustantamoille kiitos!) etten ole lahjaksi kirjoja toivonut. Sen sijaan olen pyytänyt lukutyynyä (bookseat) tueksi lukemista helpottamaan. 

4. Itse luen paljon jännitystä ja on tietysti ihan henkilön omasta kirjamausta kiinni, millainen genre miellyttää. Nämä tulivat ensimmäiseksi mieleen: 
Aino Kivi, Maailman kaunein tyttö (kirja jonka toivoisin jokaisen lukevan)
Steinas Bragi, Sumu (erikoisten tarinoiden ystäville)
Antti Tuomainen, Mies joka kuoli (vaikkei dekkarifani olisikaan, Tuomaista voi hyvällä omallatunnolla suositella jkaiselle. Tämä takaa hyvän mielen).  



Lukutoukkakin alkaa olla joulutunnelmissa! Antaa joululaulujen soida, jouluisan väristen tulppaanien koristaa kotia ja Rami-tontun höpistä omiaan siinä sohvapöydällä. Puspus, ihanaa joulun odotusta, kirjatoverit!