tiistai 22. syyskuuta 2015

Pepetela: Koiran tarina

Koiran tarina
Pepetela
Suomentanut Jarna Piippo
157 s. 
1991
Like








Lainattu kirjastosta


Lukupiirimme, Lukevien leidien syyskuun kirjana on Pepetelan kirjoittama kirja Koiran tarina. Valitettavasti en itse pääse osallistumaan lukupiiriin, mutta halusin kuitenkin lukea kirjan ihan jo siitä syystä, etten ainakaan muista lukeneeni ainuttakaan Angolaan sijoittuvaa kirjaa tätä ennen.

Koiran tarina siis sijoittuu Angolaan. Se koostuu pienistä tarinoista, joissa on kuitenkin yksi yhdistävä tekijä: saksanpaimenkoira, joka seikkailee Luandassa, eräässä Angolan kaupungissa. Tällä koiralla on kyky tunkea kuononsa vähän joka paikkaan, ja sen mukana lukija pääseekin kurkistamaan angolalaista elämää monelta kantilta.

Minulla oli ennakkokäsitykseni kirjasta: luulin että tulisin saamaan kevyen, hauskan välipalakirjan, jonka lukisi parissa tunnissa. Taas kerran näin, ettei pitäisi asettaa ennakko-odotuksia. Vaikka Koiran tarina on pieni kirja, se ei silti päästä lukijaansa helpolla. Huumoriakin kirjasta löytyy, minun mieleeni olevaa satiiria, joka paikoin naurattaa ihan aidosti. Silti kirjassa mennään syvälle Angolaan, ja kirjaan täytyy paneutua ihan tosissaan.

Osa tarinoista on parempia kuin toiset, tietenkin. Joissakin tarinoissa koetaan mitä ihmeellisimpiä asioita, joita lukiessani tuli mieleen maaginen realismi. En tiedä onko kirjailija tietoisesti tätä ajanut takaa, mutta ainakin tunnelma oli paikoin yliluonnollinen, eikä kaikki mennyt ihan realismin mukaan. Tämä toi kuitenkin kirjaan mukavan lisän, ja se oli satiirin lisäksi seikka josta eniten tarinoissa nautin.

Yksi kirjan hienouksista on myös Angolan historia, jota paikoin valotetaan. Tässä taas maa, josta en aiemmin ollut lainkaan perillä, joten oli mukavaa että tällaistakin kirjaa lukiessani opin paljon uutta. Ikään kuin siinä siivellä, huumorin ja tarinan keinoin.

Kritiikiltä kirja ei voi silti välttyä. En juurikaan pitänyt kirjan kielestä tai kerrontatavasta, ja se oli ehkä syy siihen miksi kirjaa ei voinut ahmia. Tietenkin se piti sisällään suuriakin asioita, mutta kieli oli ehdottomasti suuressa roolissa. Harmi, sillä kolahtavalla kielellä tästä olisi saanut oivan tarinakokoelman.

Jos haluaa tutustua vieraaseen kulttuuriin, on Koiran tarina ihan hyvä keino siihen. Angolan kulttuuri ja historia tulevat tarinan mukana, ja samalla saa tutustua tähän saksanpaimenkoiraan, jollaisen minä olisin ainakin halunnut tuntea.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Lukutoukka ilahtuu kommentistasi!