Selja Ahava: Eksyneen muistikirja

Eksyneen muistikirja
Selja Ahava
205 s. 
2010 
Gummerus









Lainattu kirjastosta


Selja Ahavan uusin romaani Taivaalta tippuvat asiat kolahti minuun niin kovaa, että kirjastosta oli pakko lainata myös Ahavan esikoisromaani Eskyneen muistikirja. Taivaalta tippuvat asiat toi eteeni hurmaavalla tavalla maagisen realismin, mutta valitettavasti aivan samalle tasolle ei tämä esikoinen yltänyt.

Anna yrittää miehensä äkillisen kuoleman jälkeen asettautua Lontooseen, muttei oikein löydä kotia sieltäkään. Hetken aikaa suurkaupunki antaa hänelle paikkansa, mutta vierauden tunne kuitenkin valtaa naisen pian. Hän yrittää muistaa mistä elämä koostuu, mutta lipsahtaa kuitenkin pian sekavuuteen ja levottomiin tunteisiin. Anna katoaa itseltään ja hieman koko maailmaltakin, eivätkä silloin enää auta edes listat joita hän kirjoittaa levottomuuden iskiessä.

Kuten Taivaalta tippuvissa asioissa, oli Eksyneen muistikirjassakin vahvasti taianomaisuus läsnä. Siinä missä uusin romaani oli täynnään maagista realismia, tämä kirja vei lukijan vahvemmin muistisairauden maailmaan - tottakai, kirjahan nimenomaan kertoo siitä. Olisin kuitenkin toivonut vielä hieman enemmän taikaa, että olisin innostunut tästä teoksesta yhtä paljon kuin Taivaalta tippuvista asioista.

Selja Ahavan kieli on onneksi samanlaista kuin uusimmassakin romaanissa, vaikka on varmasti kehittynyt ajan myötä. Se olikin Eksyneen muistikirjan ehkä suurin vahvuus, ja se toi kirjaan tietyn taian, sellaisen, että lukeminen oli mielekästä ja joutuisaa.

Kirjassa mennään useammassa ajassa. Olisin toivonut aikasiirtymissä hieman selvennystä, jonkin merkinnän tai erotuksen siitä, milloin siirrytään mihinkin aikaan. Olin välillä päähenkilön tavoin hieman eksyksissä siinä, missä ajassa milloinkin mennään. En oikein päässyt selvyyteen siitäkään, kuinka vanha Anna nykyajasta kerrottaessa oli, tavallaan ajattelen hänen olevan vanha nainen, mutta oliko hän oikeasti?

Uskallan silti suositella Eksyneen muistikirjaa varsinkin sellaiselle lukijalle, joka pitää taianomaisesta kerronnasta ja kauniista kielestä. Ahava osaa kerronnan - mutta silti minulle tuli kirjasta mieleen vain se, kuinka paljon pidin Taivaalta tippuvista asioista. Siinä nimittäin on kirja, joka kannattaa lukea!