Lasten- ja nuortenkirjallisuuden viikko: Eoin Colfer: Legenda Pottu-Mäkisestä

Legenda Pottu-Mäkisestä
Eoin Colfer
Suomentanut Jaakko Kankaanpää
Kuvittanut Tony Ross
95 s. 
2005 
WSOY







Lainattu kirjastosta


Tänään, sunnuntaina 18.10. vietettävään Sadun päivään huipentuu tällä viikolla vietetty lasten- ja nuortenkirjallisuuden viikko. Olisi ollut hauska lukea vaikka koko viikon ajan lanu-kirjallisuutta, mutta onneksi sentään ehdin lukea tämän yhden, minulle suositellun Eoin Colferin Legendan Pottu-Mäkisestä. Tässäkin on kirja, joka olisi saattanut kokonaan mennä ohi, jos ei blogitoverini siitä olisi minulle vinkannut.

Kirjan Pottu-Mäkinen on kirjastonhoitaja, josta kulkee hurjia huhuja. Huhutaan, että hän piilottelee tiskinsä alla kaasulla toimivaa perunapyssyä, jolla sitten ampuu viattomia lapsia. Onkin järkyttävää, kun Koivulan perheen pojat Valtsu ja Make lähetetään kirjastoon - Pottu-Mäkisen uhreiksi!

Lasten- ja nuortenkirjallisuus on vain niin hieno asia. Se tuo huokaisutauon aikuisten kirjallisuuteen, ja parhaimmillaan lanu-kirjallisuuden joukosta voi löytää helmiä - kenties jopa parempia kirjoja kuin aikuisille suunnatut teokset. Lastenkirjallisuuden olen löytänyt vasta Me Rosvolat sarjan myötä, mutta sen jälkeen olen käynytkin siihen käsiksi kunnolla ja minulle on auennut aivan mahtava maailma. Mitä tekisinkään ilman lapsille ja nuorille suunnattuja kirjoja?

Legenda Pottu-Mäkisestä on lastenkirjallisuutta parhaimmillaan. Minulle, lukutoukalle, on aina nautinto kun kirja jollain tavalla sivuaa kirjoja ja tässä lastenkirjassa kirjat ja kirjasto näyttelevät pääroolia. Kuitenkin kirjassa on mukana aivan omanlaistaan seikkailua, vaikkakin seikkailukin liittyy kirjoihin.

Kun lastenkirja on minun mielestäni hyvä, on se myös hauska. Nuortenkirja voi olla hyvinkin vakava, ja ihan helmi, mutta lastenkirjallisuudessa huumorilla on minulle todella suuri merkitys. Legenda Pottu-Mäkisestä tarjoili huumoriakin, ja minua oikeasti nauratti kirjaa lukiessani monta kertaa. Luulen, että minuakin vielä enemmän tälle nauraisi muutama kirjastonhoitajaystäväni, joille lämpimästi kirjaa suosittelen.

Itse voisin lukea vaikka kuinka monta kirjaa kirjoista ja lukemisesta - mutta on myös monia jotka eivät kirjoista kirjoissa välitä. Meitäkin on niin moneen junaan mitä lukemiseen tulee, mutta luulen että kirjoista kertoville kirjoille on laaja yleisönsä, myös lastenkirjallisuudessa.

Hyvää Sadun päivää - muistakaa antaa aikaa myös mahtaville lasten- ja nuortenkirjoille!