tiistai 15. marraskuuta 2016

Elina Tiilikka: Myrsky (ja kirjastoreissusta)

Myrsky
Elina Tiilikka
249 s. 
2011
Gummerus









Lainattu kirjastosta


Olin viime viikolla pitkästä aikaa kirjastossa! Tiedättekö, sillä tavalla kunnolla kirjastossa, etten ainoastaan palauttanut vanhoja lainoja ja vilkaissut uutuushyllyjä ja vasta palautettuja vaan ajan kanssa. Olin varannut pari tuntia aikaa, laukussani oli luettavana oleva kirja ja mukanani totta kai kirjastokassit. Ennen torstaita olin jo pari päivää odottanut sitä ihanaa päivää, kirjastopäivää!

Joensuun pääkirjasto on ihana paikka. Lapsena käytin ennen kaikkea Rantakylän kirjastoa, joka sekin on ihana, mutta mitä enemmän ikää on tullut sitä aktiivisemmin olen ryhtynyt Pääkirjaston asiakkaaksi. Kirjaston tunnelma, sen ihana henkilökunta, kahvila Pilkku sekä totta kai ne kaikki kirjat. Mikä onnen tunne olikaan kun pääsin taas sinne ajan kanssa!

Enkä todellakaan käynyt ainoastaan uutuushyllyillä, vaan vaelsin niin nuorten- kuin aikuistenkinosastoilla hyllyjen välissä ajan kanssa. Kääntelin kirjoja, tartuin kiinnostavan oloisiin teoksiin ja laitoinpa kassiin kirjan jos toisenkin. Sellaisia, jotka olen joskus vuosia sitten todennut hyviksi ja joihin haluan nyt palata, nimiä joista olen kuullut tai sitten aivan uusia, kiinnostavan oloisia teoksia. Kyllä, kirjastokassini painoi, mutta oli se sen väärti! Oli ihanaa purkaa kassia (hyvä on, kasseja) kotona ja miettiä mitä alkaisin lukea ensimmäisenä.

Tämän syksyn uutuuksiakin on lukematta mutta aion aina sopivin välein lukea jotain hieman vanhempaa. Ensimmäisenä kirjastokasasta tarttui käteen Elina Tiilikan Myrsky jota olen koittanut muutama vuosi sitten muistaakseni lukea pariinkin otteeseen. Ihastuin kovasti Tiilikan romaaniin Punainen mekko ja Myrskyn aihe on minulle itselleni vielä kiehtovampi. Joku on tullut Myrskyn ja minun tielleni, enkä edellisillä kerroilla ole kirjaan päässyt sisään. Mutta nyt, nyt ihastuin.

Myrsky kertoo Myrskystä. Nuoresta taideopiskelijasta joka sairastaa maanisdepressiivisyyttä ja käyttäytyy varsinkin maniajaksoillaan kovin arvaamattomasti. Tavaraa klikkautuu mukaan nettikaupoista eikä muutenkaan kukaan voi arvata mitä Myrsky seuraavaksi tekee. Ei, hän ei halua mitän pahaa, mutta hän ei vain voi itselleen mitään. Yhtäkkiä Myrsky lähtee koulusta ja ottaa jalat alleen. Hän tapaa prätkämiehen, Marekin, jonka kyytiin lähtee - ja minne tie viekään. He elävät vallatussa talossa, ryöstävät kioskeja ja polttelevat jointteja. Minne elämä Myrskyn viekään?

Punainen mekko oli Elina Tiilikan omakohtainen esikoisteos (itse asiassa tätä en tiennyt kirjaa lukiessani, se olisi varmaan tehnyt lukuelämyksestä vielä vaikuttavamman) mutta Myrsky on fiktiivinen romaani. Tuntuu kuitenkin että Tiilikka on todella ottanut selvää maanisdepressiivisyydestä, niin vaikuttavasti hän Myrskyn oloista kirjoittaa. Jossain määrin minä tiedän miltä Myrskystä tuntuu ja elinkin vahvasti hänen mukanaan kirjan ajan. Ei, en samaistunut Myrskyyn, mutta ihastuin tähän hahmona kovasti. Ja tahdoin hänelle vain kaikkein parasta.

Elina Tiilikka on vaikuttava kirjailija. Luin Punaisen mekon aikana jolloin tahdoin ennen kaikkea lukea ravisuttelevia romaaneja ja sitä Tiilikan esikoisteos kyllä oli. Samalla vaikuttavalla linjalla jatkaa Myrsky se on omalla tavallaan raju mutta silti todella koskettava - ihan jo siitä syystä että tuntui kuin Tiilikka olisi tuntenut Myrskyn. Hän on todella luonut hienon romaanihahmon.

Ehdottomasti, tämä kannatti lukea. Myrsky on kirja jota voin lämpimästi suositella sellaiselle lukutoukalle joka tahtoo lukea jotain ravisuttelevaa ja vaikuttavaa, ja pari suositusta onkin jo mennyt omiin osoitteisiinsa. Myrsky kannatti lukea myös siksi, että tämä innosti lukemaan Punaisen mekon uudemman kerran.

8 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Satu, kyllä oli! Tällaisia pitäisi tehdä säännöllisesti, teki nimittäin niin hyvää <3

      Poista
  2. Olen lukenut molemmat kirjat ja suosittelen itsekin niitä varsinkin nuorille lukijoille. Vahvaa ja rosoista tekstiä. Ei mitään vaaleanpunaista pumpulia, vaan elämän nurjempia puolia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mai, minulle tuli sama mieleen. Tiilikan kirjat sopivat varmasti ennen kaikkea nuorille aikuisille, sellaisille persoonallisimmille lukijoille. <3

      Poista
  3. Oi, lukuvinkki napattu! Punainen mekko täytyisi myös lukea! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Annika, kyllä, lue molemmat Tiilikan kirjat, ovat ihania! <3

      Poista
  4. Mekään ei hetkeen olla käyty kirjastossa, kun aikuisten puoli on rempassa, mutta viime viikolla käytiin sitten lasten- ja nuorten puolella bongailemassa luettavaa. Lähti sieltä yksi hyvin rajatusta aikuisten puolestakin mukaan. :) Saisi tonne varattua muista kirjastoista, mutta ei me ikinä muisteta sellasia tehdä.

    Tuo kirjahan kuulostaa hyvältä, kansi on kyllä tosi creepy.
    Tiia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiia, kirjasto rempassa, ai kamalaa! :D No ainakin oli varmasti hyvä syy ennen remonttia haalia isolla kassilla kirjastolainoja... :) Myrsky oli kyllä hyvä kirja, kansi on tosi vaikuttava ja kertoo jo vähän kirjasta.

      Poista

Lukutoukka ilahtuu kommentistasi!