perjantai 25. marraskuuta 2016

Kirjallisuuden juhlapäivänä Helsingissä

Eilen oli jälleen se päivä vuodesta kun kirjallisuuden Finlandia-palkinnot jaettiin. Tämä päivä on varmasti monelle (vaikkei jokaiselle) kirjallisuuden ystävälle merkittävä päivä - on voinut esittää spekulointeja siitä, kuka ehdokkaista palkinnon vie. Tutustua ehdolle asetettuihin kirjoihin, rakastua, ihastua, nauttia.

Minulle tämä vuosi oli siinä mielessä erityinen, että sain Kirjasäätiöltä kutsun tulla paikalle Kansallisteatteriin, seuraamaan palkintojen jakotilaisuutta. Huh! Suuri ja kutkutuksen aiheuttava kunnia jonka takia todellakin kannatti tehdä päivän reissu Helsinkiin, eli istua junassa sellaiset kymmenen tuntia päivän aikana.



Asun siis Joensuussa, joten herätys eilen, torstaina, oli 4.50, junan lähtiessä asemalta heti kuuden jälkeen. Alku matkasta menikin torkkuessa ja kunnolla heräsin todellisuuteen vasta yhdeksän maissa. Loppu matkasta kuluikin useamman ravintolavaunusta haetun kahvin kera, kirjan kanssa totta kai. Sinänsä reissu ei tuntunut minusta yhtään pahalta, sillä pidän kovasti junamatkustamisesta. Pystyn nukkumaan junassa, ja mikäs siinä kun saa lukea neljästä viiteen tuntia kaikessa rauhassa. 

Helsingissä piti totta kai käydä hieman kirjaostoksilla, sillä eihän tuollaista reissua voi tehdä jos ei osta yhtään kirjaa. Lisäksi Rosebudin myymälässä oli aivan hurmaavia käsityönä tehtyjä korvakoruja, joista sainkin heti korviini hurmaavat ketut. Rosebudin myymälä oli muutenkin ihana paikka, niin suuri, niin avara ja niin täynnä kirjoja. Lukutoukan sydän puhtaasti suli!

Koko ajan vilkuilin kuitenkin kelloa ja odotin milloin olisi aika lähteä tapaamaan bloggaritoveriani, jonka kanssa menisimme yhtä matkaa Kansallisteatterille. Onneksi meitä molempia jännitti yhtä paljon, ettei tarvinnut häpeillä omaa jännitystään ja ensikertalaisuuttaan. Kiitos Omppu tuesta ja turvasta!

Kansallisteatteri on huima, huiman kaunis ja pyörryttävä paikka. Olin siellä ensikertaa, ja varsinkin kun pääsi saliin istumaan, tunne ja tietynlainen kunnioitus paikkaa kohtaan se kuin kasvoi. Mahtava ympäristö! Ihastellessani salia ja rupatellessani bloggaritoverin kanssa tilaisuus alkoikin, Kirjasäätiön edustajan upealla puheella. Hän puhui siitä, kuinka lukeminen on menossa pois muodista ja totesi sen perään: "Tehdään itsenäisyytemme juhlavuodesta myös lukemisen ja kirjallisuuden juhlavuosi.". Näin me teemme, eikö vaan?

Tietokirjat ovat tänä(kin) vuonna jääneet minulla vähemmälle huomiolle. Tässä kategoriassa Jörn Donner toimi valitsijana ja ns. diktaattorina ja myös hänen puheensa oli mahtava, hauska ja hurmaava. Se myös innosti minut niin, että luen varmasti ensitilassa Tietokirjallisuuden Finlandia-palkitun, Mari Mannisen Yhden lapsen kansan. Tämä on sitä hyvää innostusta ja kirjapöhinää!

Lasten- ja nuorten kirjallisuuden Finlandia -ehdokkaista tuttuja olikin useampi. Olin lukenut Seita Vuorelan Lumen, Siri Kolun Kesän jälkeen kaikki on toisin sekä voittajan, eli Juuli Niemen Et kävele yksin. Jokainen noista lukemistani kirjoista on hieno, vaikka toki minullakin oli ennakkosuosikkini, jota en lähde tässä erittelemään. Juuli Niemen puhe toi kyyneleet varmasti katsomossa istuvan silmiin, sillä hänen kiitosrunossaan toistui useammassa säkeessä äs ee ii tee aa ja loppusäkeessä siihen oli vielä lisätty äl äl ee. Koskettavampaa puhetta tuohon kategoriaan en voisi kuvitella!

Kaunokirjallisuuden Finlandia, se joka aiheuttaa eniten puhetta, kohinaa ja spekulointia. Diktaattorina tässä kategoriassa oli Baba Lybeck, joka oli mielestäni onnistunut valinta tähän tehtävään. Hänen puheestaan kuuli sen miten rakas harrastus lukeminen on hänelle ollut läpi elämän - puheesta kuulsi rakkaus kirjoihin ja kirjallisuuteen. Minulla ei ollut ennakkoarviota siitä minkä Lybeck valitsee, mutta toivoin, niin kovasti toivoin että Akvarelleja Engelin kaupungista saisi Finlandian. Ja se sai! Minkä tunnemyrskyn tiedon julkistaminen yleisössä herättikään, hurraa huutoja, aplodimyrsky, vihellyksiä, jalkojen töminää. Kyllä, en ollut ainoa joka Viikilän voittoa toivoi.

Lämpimät onnittelut jokaiselle voittajalle, olette voittonne ansainneet! Sillä aikaa kun voittajat tahoillaan juhlivat palkintoja, minä istuin junassa - mitäs muuta kuin lukemassa. Mikä muu voisi olla parempaa kirjallisen juhlapäivän jälkeen kuin lukea kaikessa rauhassa (ainakin suunnilleen) hyvää, kotimaista romaania.

Nautitaan tulevana viikonloppuna hyvistä kirjoista, juhlitaan jokainen tahollamme sitä että Suomessa julkaistaan niin hienoa kirjallisuutta - kotimaista ja käännettyä. Me lukijat, jos ketkä, sen tiedämme! <3

17 kommenttia:

  1. Kiitos Krista, kun sain jännittää yhdessä kanssasi. Oli se vaan hienoa ja mahtavaa ja juhlallista ja välillä itkettävää ja välillä taas sai nauraa. Ihan mahtava tilaisuus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos itsellesi Omppu, olis ollut liian jännää mennä sinne yksin ❤ Kyllä, mahtava tilaisuus, täynnä noin monenlaisia tunteita.

      Poista
  2. Kuullostaa siltä, et sulla oli onnistunut päivä! <3 Vaadin kuvamateriaalia korviksista. ;) <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. -Pikku, oli hieno päivä! ❤ Ja korvikset on ihanat, otan niistä kuvan tänään :)

      Poista
  3. Minua jännitti tilaisuus ihan kotisohvalle asti ja vähän liikuttikin. Ihana reissu sinulla ja superkaveri ollut mukana :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Bleue, minuakin jännitti niin monessa mielessä! ❤ Mulla oli vielä lisäksi ihana äiti matkaseurana, ei tarvinnut yksin junassa istua :D

      Poista
  4. Kuulostaa sillä että sinulla oli kaikin puolin onnistunut reissu :-)

    Kansallisteatterissa on tullut pyörähdettyä moneen kertaan niillä nurkilla asuessa. Sen jälkeen kun muutin Pirkanmaalle ollaan käyty vain kerran Hgin kaupunginteatterissa, vaikkei meillä ole matka esteenä, pari tuntia suuntaan.

    Vaadin myös kuvan ketuista korvissa :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä onnistunut reissu <3 Mä haluan ehdottomasti käydä joskus ihan näytelmää katsomassa Kansallisteatterissa, jotenkin ei ole ennen tullut mieleen... Tänään tulee ketuista kuva, hyvä kun muistutit 💓

      Poista
  5. Ja minä vaadin tietoa Rosebudin myymälä esim. millä kadulla se on?
    Viikilän Akvarelleja oli suosikkini näistä kuudesta kirjasta. Kirja osui ja upposi heti kun aloin sitä lukemaan <3
    Olisi kiva ollut olla mukana paikanpäällä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen hirveän huono neuvomaan Helsingistä mitään kun tuskin osaan liikkua siellä itsekään :D Mutta Rosebudin myymälä on Asematunnelissa, siinä Makkaratalon alapuolella... Tajusitkohan tuosta yhtään? ❤

      Poista
  6. Ihanaa, että pääsit paikalle! Pidin Sirin kirjalle peukkua, mutta hyvä näinkin. :) Rosebudin myymälä on kukkarolle kiva, ja muutenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liiolii, oli ihanaa olla tuolla paikan päällä! Minä pidin itse asiassa peukkua Sirin ja Seitan kirjoille, mutta hyvä kirja voitti kuitenkin :)

      Poista
  7. Mukava reissu oli minullakin, vaikka vain junaseurana olin. Ennätin piipahtaa Ateneumissa ja valokuvata Helsingin jouluvaloja.

    VastaaPoista
  8. Ihanaa, että pääsit paikalle seuraamaan tilaisuutta! Oikea kirjaihmisen unelma :) Rosebudin myymälässä olisi kiva joskus piipahtaa, täytyy katsoa jos olisi joskus taas asiaa Helsinkiin päin. Tehtiin niiltä kirjatilaus tässä syksyllä ja aikas halvalla saatiin kivaa lukemista.
    Tiia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiia, se oli kyllä oikea kirjaihmisen unelma ❤ Rosebudin myymälä on kyllä kukkarolle ystävällinen paikka ja myös kauppana ihana - kannattaa käydä jos tulee sopiva tilaisuus. :)

      Poista
  9. Oli mukavaa nähdä, vaikkakin pikaisesti ja vaikka väenpaljous lopulta nielaisi mukaansa. Hieno päivä eilinen, ja vaikkei itselläni ole sanottavana mitään erityisiä kommentteja voittaja- tai muistakaan kisanneista kirjoista, olen onnellinen päivästä, jolloin lukemista ja kirjoja nostetaan voimakkaasti esiin ja lukemisen hienoudesta puhutaan pääuutislähetyksissa asti.

    VastaaPoista

Lukutoukka ilahtuu kommentistasi!