torstai 14. maaliskuuta 2013

Pitch Perfect elokuvasta ja asiakaspalvelusta.






Kävin katsomassa tiistaina amerikkalaisen komedia elokuvan Pitch Perfect. Tarvitsinkin sen tuomaa piristystä, koska mielialani on ollut alavireinen jo jonkin aikaa, eikä se oikein vieläkään ota parantuakseen. Lukuvirekään ei ole niitä parhaita, siksi ajattelin hetken kuluttaa ja tarinoida teille, lukijani, tästä elokuvasta.

Elokuva on nuorille suunnattu, selkeästi, enkä suostunut lyömään äitini (jonka kanssa elokuvissa olin) kanssa vetoa siitä, onko hän vanhin elokuva teatterissa. Pääroolissa nähdään Anna Kendrick, joka esittää Becaa. Beca menee yliopistoon vasten tahtoaan, hänen suurin haaveensa on tulla tuottajaksi ja tehdä musiikkia. Hän kuitenkin päätyy lauluryhmään, jonka tavoite on voittaa a capella laulukilpailu. Pahoja kilpailijoita on kuitenkin monia - ja tiellä on muitakin esteitä.

Ryhmä on pahasti kaavoihin kangistunut, sen kappalevalinnat ovat sanalla sanoen Vanhoja. Beca yrittää saada läpi 2010 luvun biisivaihtoehtoja, ja onnistuukin siinä lopulta. Mutta onnistuvatko Bellat silti voittamaan kilpailua?

Elokuva oli juuri tyypillinen kolmen tähden leffa. Ehkä sen puolikkaan saa vielä lisäksi, nimittäin ison plussan toi elokuvaan musiikki. Ilman musiikkia Pitch Perfect olisi voinut olla vähän pitkästyttäväkin. Mukaan mahtui tietenkin myös rakkautta, erilaisia ystävyyssuhteita, ja sitten sitä musiikkia. Beca ei hahmona minua säväyttänyt, vaikka osasikin laulaa. Sen sijaan Läski-Amy (!), joka oli nimennyt itsensä Läski-Amyksi ettei muiden tarvitsisi häntä selän takana haukkua siksi, oli mahtava ja hänestä pidin eniten.

Mukava ja hieman matalaliitoa piristävä elokuva. Mutta ei tätä ehkä toista kertaa katsoisi.

***½


Täytyy kertoa vielä siitä, kuinka sain maailman parasta asiakaspalvelua Kontiolahden kirjastoautolta. Olen siellä vakio kävijä, tulee käytyä melkein kerran viikossa. Kirjastoauto pyörähtää tässä olemassa puoli tuntia aina tiistaisin, ja tiistaina sitten puhelimeni soi. Siellä soitti maailman mukavin kirjastoautosetä Rane, joka informoi minulle ettei kirjastoauto tänään kierrä. Olin häkeltynyt enkä osannut tarpeeksi tästä kiittää puhelimessa. Täytyy ensi viikolla kiittää uudemman kerran mahtavasta palvelusta. Että tällaisia ihmisiä on vielä olemassa!

2 kommenttia:

  1. Katselin tuon leffan joskus viime viikolla, ihan ok. Paljon viittauksia 80-luvun teinileffoihin, tuntuu olevan trendi nuo viittaukset kun olen törmännyt niihin useammissa paikoissa. Toisaalta mm sixteen candles-elokuvasta tuli juuri uusi dvd-versio, että mainostaisivatkohan noita sitten noilla viittauksilla. (täytyy kyllä myöntää että kyseinen elokuva lähti kaupasta mukaan kun sen bongasin :D )

    Jännä kuinka pienet asiat asiakaspalveluss ja muussakin tekevät ison eron hyvän ja normin välillä (tai jopa huonon). Itsellä paras on ollut kun kävin tosiaan reilun 100km päässä koulussa, ja vieläpä ylemmän kurssin tunteja eli ryhmä meilit ym eivät tulleet minulle niin kyseisen aineen opettaja soitti minulle edellisenä iltana että seuraavan päivän tunnit onkin peruttu. Siinä säästyi parinsadan kilometrin ajelut ja aamu-unet, kyseinen opettaja oli muutenkin yksi oppilaiden suosikkeja mutta tuo oli jo aika uskomatontakin. Osasasi vielä opettaakkin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan ok leffa tosiaan, olihan tuota mukava katsoa ihan musiikin takia. Ja kyllä jotkut näyttelijä suorituksetkin olivat mainioita, esim. juuri tää Fat-Amy.

      Tuo kyllä kuulostaa kanssa aika hyvältä asiakaspalvelulta. :) Olis varmaan harmittanut vietävästi jos olis joutunut turhaan ajelemaan ja heräämään aikaisin. Mutta kyllä tuollaiset huomioi, ja meinaan ihan Kontiolahden kirjastolle laittaa viestiä että näin mainiota palvelua kirjastoautolla oikeasti on.

      Poista

Lukutoukka ilahtuu kommentistasi!