lauantai 9. maaliskuuta 2013

Amy Bronwen Zemser: Kirjeitä keittiöstä

Kirjeitä keittiöstä
Amy Bronwen Zemser
Suomentanut Leena Perttula
347 s. 
2010











Kirjeitä keittiöstä kirja kuuluu Siskodisko-sarjaan, johon käsitykseni mukaan kuuluu enimmäkseen tyttökirjoja. Ei kuitenkaan ihan perinteisiä tyttökirjoja, vaan vähän erilaisia. Tämäkään ei mikään ihan perinteinen tyttökirja ole, vaan mukana on pientä, tervetullutta särmää.

Kirjeitä keittiöstä kertoo 16-vuotiaasta Elaine Hamiltonista, joka on koko ikänsä halunnut tulla kokiksi. Hän laittaa kotonaan ruokaa, eikä todellakaan mitään tavallisia "juustoa ja makaronia" tyyppisiä ruokia. Elainen intohimo on ranskalainen keittiö, ja hän aiheuttaa kulinaristisia elämyksiä perheenjäsenilleen luomalla erilaisia, ihanalta kuulostavia ruoka-annoksia. Elainella on salaisuus. Hän kirjoittaa kirjeitä huippukokki Julia Childille, eikä koskaan lähetä niitä. Hänellä on niitä kirstullinen, eikä hän ole koskaan kertonut asiasta kenellekään. Tosin kelle hän kertoisikaan kun Elainella ei ole ystäviä?

Kuitenkin Elaine tutustuu tyttöön, joka on ottanut nimensä kuuluisasta fontista, Lucida Sansista. Lucida on erilainen kuin kaikki muut, tämä tahtoo tulla kuuluisaksi, eikä sillä ole väliä millä keinolla. Lucida saakin Elainen mukaan vaikka mihin, eikä hauskoilta sattumuksilta tietenkään voi välttyä. Loppujen lopuksi Elaine osallistuu kokki kilpailuun, jonka palkinto on uskomattoman hyvä. Mutta voiko Elaine voittaa uskomattoman kovan vastuksen?

Kun Elaine Hamilton oli kuusivuotias, hän kertoi äidilleen haluavansa ryhtyä isona kokiksi. Samoihin aikoihin hänen äitinsä yritti ajaa läpi lainsäädäntöä, joka takaisi naisille tasavertaisen palkan. Elaine ei milloinkaan unohtanut äitinsä sanoja. "Voi, Elaine", oli äiti sanonut sulloen papereita salkkuunsa. "Etkö voisi tähdätä korkeammalle? Naisten vapautumisesta on kaksikymmentä vuotta, ja sinä haluat jäädä kotiin ja raataa lieden äärellä, niinkö?" Elaine meni huoneeseensa, otti arkin paperia ja lyijykynän ja kirjoitti kirjeen henkilölle, josta piti enemmän kuin kenestäkään muusta koko maailmassa: Julia Childille.

Kirja on kevyttä ja helppolukuista lukemista. Itselläni se meni vajaassa päivässä, vaikka sivumäärä olikin pidempi kuin nuortenkirjoissa ehkä yleensä on. Kuitenkin siinä oli hieman sitä tarvittavaa särmää, jota melkeinpä kirjalta vaatii että se voi olla enemmän kuin kahden tähden kirja. Eniten tykkäsin hahmoista Lucida Sansista, hänen persoonallisuudestaan ja julkisuuden tavoittelustaan. Piristävää kirjassa olivat pienet kirjeet, joita Elaine oli kirjoittanut Lucia Childille, ne olivat kerrassaan mukavia. En oikein osaa sanoa minkä ikäisille tämä varsinaisesti oli suunnattu, en tietenkään itse enää ole kohderyhmää, mutta en tiedä saavatko enää Elainen ikäiset, 16-vuotiaat siis, tästä hirveästi irti. Tosin en nyt hirveästi tunne 16-vuotiaiden sielunelämää, joten en osaa välttämättä sanoa asiaan mitään.

Tätä kirjaa lukiessa tuli muuten nälkä, oli sen verran herkullisia kuvauksia Elainen valmistamista aterioista!

***

4 kommenttia:

  1. Siskodisco-kirjat eivät välttämättä ole tarkoitettu juuri kirjojen päähenkilöiden ikäisille. Itse luin niitä 14 vuotiaana. Arvosteluissa oisi kaikua oma äänesi voimakkaammin =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedän kyllä etteivät nuortenkirjat ole aina tarkoitettu päähenkilön ikäisille, mutta kirjoitin noin koska en todellakaan tästä kirjasta saanut kiinni minkä ikäisille tämä oli suunnattu. Kirja kuitenkin sisälsi todella vaikeaa sanastoa esimerkiksi 14-vuotiaalle.

      Kiitos palautteesta, tämä nyt vain on mun tapani kirjoittaa.

      Poista
  2. Mä kyllä ymmärsin kaiken ja olen 14-vuotias. Oli muuten hyvä kirja :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä johtuu sitten siitä etten ole keittiöihmisiä kun en tajunnut ranskankielisiä termejä.

      Poista

Lukutoukka ilahtuu kommentistasi!