Riikka Pulkkinen
358 s.
2016
Otava
Arvostelukappale kustantajalta
Kirjasyksy on ollut tähän mennessä kertakaikkiaan mahtava. Siitä haukkaa oman palansa Riikka Pulkkisen uusi romaani Paras mahdollinen maailma, joka lienee monelle kirjan ystävälle odotettu kirja. Olen lukenut kaikki tämän hienon kirjailijan teokset ja vaikka kaikkiin en ole päättömästi rakastunut nousi Paras mahdollinen maailma lukupinon huipulle heti kun kirjan sain.
Kuten monessa muussakin Riikka Pulkkisen teoksessa, on Parhaassa mahdollisessa maailmassakin pääroolissa nuori nainen. Roolia näyttelee teatterikoulusta valmistunut Aurelia joka on teatterimaailmassa uransa läpimurron kynnyksellä. Mihin elämä hänet vie? Paitsi että Pulkkinen paneutuu Aurelian uraan on suuressa roolissa myös vapaa Eurooppa. Aurelia on nimittäin syntynyt päivänä jolloin Berliinin muuri murtui ja se vaikuttaa omalla tavallaan hänen elämäänsä. Voiko Aurelia kuitenkaan olla vapaa kun oma perhe aiheuttaa huolia? Isä makaa mykkänä sairaalassa eikä Aurelia suostu vastaamaan äidin soittoihin. Ja sitten on vielä joku joka kulkee nuoren naisen kannoilla tietäen hänen elämästään enemmän kuin Aurelia itse...
Parhaassa mahdollisessa maailmassa on siis paljon sisältöä eikä Pulkkinen ole ottanut helppoa työtä kirjoittaessaan aiheista jotka eivät varmasti ole olleet kirjailijallekaan helppoja. Parasta minulle kirjassa kuitenkin on että Pullkinen on kirjoittanut haastavista aiheista tavalla, joka ei tee kuitenkaan lukijalle lukemisesta vaikeaa, tai edes kovin haastavaa. Kyllä, Parhaassa mahdollisessa maailmassa on useampi suuri aihe, mutta Riikka Pulkkinen on kuitenkin hienosti punonut näistä kasaan sellaisen teoksen jonka lukeminen on nautinto.
Paras mahdollinen maailma on kirja joka otti omakseen jo ensimmäisistä sivuista alkaen. Tavalla, jolla aikanaan jäin koukkuun hänen kahteen ensimmäiseen romaaninsa, silloin vuosia sitten. Vieras jäi minulle... noh, vieraammaksi, mutta nyt tuntuu että Pulkkinen on palannut juurilleen. Sitä en kiellä että olisin ajoittain kaivannut pientä tiivistämistä. Tämä ei ehkä liene ihme, sillä koska aiheita on paljon niin joissain paikoin pikkuisen pitkästyin. Onneksi ei mennyt aikaakaan kun tarina veti minut taas mukaansa, enkä missään vaiheessa miettinytkään että jättäisin kirjan kesken.
Kuten Savon sanomat sanoo arviossaan on Riikka Pulkkinen tottunut rikkomaan rajoja romaaneillaan. Totta, Paras mahdollinen maailma rikkoo rajoja ja tekee sen juuri niin hienosti kuin hänen edelliset romaaninsakin ovat tehneet. Teille, joiden sydämen särkivät Pulkkisen ensimmäiset romaanit: teille Paras mahdollinen maailma on kirja joka täytyy lukea.
No niin, kuulostaa varsin hyvältä eli sinne se Paras mahdollinen maailma lensi lukulistalleni. Iiris Lempivaara on minulta lukematta, mutta sekin on listalla. Aloittelin sitä lukea kesällä, mutta tulikin äkkilähtö, joten kirja jäi kesken. Ensi kerralla sitten paremmalla onnella. Alku vaikutti ihan hyvältä.
VastaaPoistaVoi ei, jotenkin unohdin Iiris Lempivaaran olemassa olon. Minähän pidin kirjasta kovasti, mutta se oli niin erilaista Pulkkista että jotenkin se ei mahtunut mukaan ajatuksiini. :D Mutta Elegia, varmasti tulet pitämään tästä!
PoistaTottahan toki tämä(kin) pitää lukea. Syksy on kyllä aika huikea!
VastaaPoistaKaisa, tätä voin suositella lämmöllä! Syksy on ollut huikea ja mitä vielä se tuokaan mukanaan <3
PoistaKerkesinkin laittaa tämän jo varausjonoon muutama viikko sitten, odotellessa vaan, että vapautuu yksi kappale kirjastossa minullekin :)
VastaaPoistaMirzu, onpa kiva kuulla mitä olet tästä mieltä :)
PoistaOlen lukenut Pulkkiselta kolme kirjaa eli hyllyssä ovat Raja, Vieras ja Totta. Krista, sun banneri on söpö! Tämänkin haluan lukea.
VastaaPoistaRaja ja Totta olivat mahtavia, jos pidit Ulla niistä niin uskon että pidät tästäkin. Kiitos Ulla, mäkin tykkään bannerista ❤
PoistaTämä on lukuvuorossa seuraavana! Mutta voi rakas miten upea tuo banneri!!! <3
VastaaPoistaAnnika, sä ihastut, Pulkkinen on ihana! Ja kiitos kulta ❤❤❤
PoistaHih, banneri kiinnitti munkin huomion, ihanan raikas, varsinkin tuo toka kuva siinä!
VastaaPoistaTämä kirja pitäisi itsekin varata kirjastosta, mutta tällä hetkellä oma lukujono on sen verran pitkä, että saattaa venähtää :D
Tiia
Kaikilla aiemmilla teoksillaan (jos jätetään Iiris Lempivaara laskuista...) Pulkkinen on vakuuttanut ja hurmannut minut. Tätä uutta olen siis kovasti odottanut! Toivon, että ehdin sen ääreen lähiviikkoina - kuulostaa hyvältä!
VastaaPoistaBlogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaOnneksi lokakuun pimeä räntää salli upota toisiin maailmoihin -Aurelian ja sivupersoonien. Upea, monimielinen, monikerroksinen ja selittämätön.
VastaaPoista