perjantai 4. marraskuuta 2016

Tuula-Liina Varis: Huvila

Huvila
Tuula-Liina Varis
244 s. 
2016
WSOY









Arvostelukappale kustantajalta


Huvila on kirja jota en välttämättä olisi tullut lukeneeksi ilman WSOY:n ja Tammen bloggareille järjestämää aamiaista Helsingin kirjamessuilla. Vaikka Tuula-Liina Varis on nimenä minulle hyvin tuttu, en ole koskaan lukenut hänen kirjojaan - en oikeastaan edes tiedä miksi. Olen kuitenkin iloinen että Variksen haastattelu bloggariaamiaisella innosti minut lukemaan kirjan, sillä nautin Huvilasta. Kovasti.

Pääroolia Huvilassa näyttelee Raakel, joka on elänyt todella suojattua elämää. Mennessään naimisiin omalaatuisen taiteilijan kanssa hänen sitä ennen turvallinen elämänsä kokee mullistuksen. Hän synnyttää tyttären ja taloon palkataan piika, jonka jälkeen Raakelin mies Aksel häipyykin Eurooppaan. Kolme naista jäävät huvilaan, Aksel sentään lähettää kuukausittain kotiin rahaa.

Tiesin heti ensimmäisiltä sivuilta asti että tästä kirjasta tulen pitämään. Puhuimme kirjamessuilla muutaman bloggaritoverin kanssa siitä, miten kirjan vain yksinkertaisesti täytyy lähteä viemään alusta saakka - muuten lukeminen maistuu tahmaiselta ja ikävältä. Toki on niitä kirjoja jotka lähtevät käyntiin vasta muutaman kymmenen sivun jälkeen, jopa sadan sivun paikkeilla mutta minä en välttämättä jaksa odottaa sinne saakka. Jos ei maistu, niin ei maistu - elämä on liian lyhyt huonoille kirjoille.

Huvilaan ihastuin siis jo aivan ensimmäisiltä sivuilta asti ja se sai pohtimaan, miksi en ole lukenut Varista tätä ennen. Hän on kuitenkin joensuulainen kirjailija ja ollut vahvasti vaikuttamassa esimerkiksi Joensuun kirjallisuustapahtumassa, joten minun täytyisi sitäkin kautta olla hänestä kirjailijana kiinnostunut. Nyt aion ehdottomasti ottaa vahingon takaisin, ja ostinkin Vaimoni kirjamessuilta.

Huvilassa minua miellytti Variksen luoma ajankuva, sillä sitä ei vain kaikista historiaan sijoittuvista kirjoista löydy - siis onnistunutta sellaista. Kirjahan sijoittuu 1920-luvulle ja aloittaessani kirjan matkalla Helsingistä Joensuuhun, tuntui etten enää olekaan junassa, vaan 20-luvun hirsihuvilassa, kaukana VR:n kiskoilta. Juna oli puoli tuntia myöhässä aikataulusta, mutta olisi voinut olla enemmänkin - minun aikani olisi mennyt sujuvasti Huvilaa lukien.

Kiitos, Bonnier, että järjestitte meille bloggareille näin hienon aamiaistilaisuuden ja että paikalla oli noin kiinnostavia kirjailijoita. Kiitos, että innostitte minut lukemaan Huvilan - tästä en halunnut jäädä paitsi.

7 kommenttia:

  1. Huvilan maailmaan todella upposi, se oli voimakas ja jotenkin mielikuvissani kovin todellisen oloinen! Onneksi oli mukana kirjamessutohinassa, olisi minultakin jäänyt muuten lukematta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laura, minustakin tämä oli hyvin todellisen ja aidon oloinen. Onneksi tuli luettua ja löydettyä Varis ❤

      Poista
  2. Minä en olisi Huvilaan tarttunut ilman tuota aamiaishetkeä. Se oli ainoa, jonka nappasin matkaani. Otan varmaan joululomalla luettavakseni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niina, minä otin matkaani myös Claes Anderssonin kirjan, se vaikutti kiinnostavalta! Mutta oli kyllä ihana aamiaishetki ja hyvät kirjailijat paikalla ❤

      Poista
  3. Minulla on ollut Huvila koko syksyn mielessäni, mutta en ole vielä siihen ehtinyt tarttua. Odottaa vuoroaan monen muun hyvän kirjan kanssa. Minäkään en ole lukenut Varista aiemmin, mutta olen kuullut paljon hyvää.
    Varishan on muuten myös Kirjakantin lauantaissa esiintymässä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Amma, minäkin olen kuullut Variksesta paljon hyvää ja hän on myös paljon Joensuun kulttuurielämässä mukana. Oli ihanaa että pidin kirjastakin ❤ Mutta voih, katsottuani kalenteria, en millään pääse Kirjakanttiin tänäkään vuonna :( Harmittaa!

      Poista
  4. Oho, olitpa nopea! Minäkin otin bloggaajabrunssilta tämän mukaani mutta tähän mennessä olen ehtinyt tasan asetella kirjat hyllyyn luettavien pinoon :D Kiva kuulla että kirja vie mukanaan, oli sitten oikea valinta.

    VastaaPoista

Lukutoukka ilahtuu kommentistasi!