perjantai 27. kesäkuuta 2014

Ihanan kepeää kesälukemista.

Hääyöaie
Sophie Kinsella
Suomentanut Aila Herronen
388 s. 
2014
WSOY








Arvostelukappale


Kun pyysin WSOY:lta Sophie Kinsellan uusinta kirjaa arvostelukappaleeksi, tiesin jo silloin että tulen pitämään tästä kirjasta. Siitä yksinkertaisesta syystä, että Sophie Kinsella ei ole pettänyt minua ikinä. Olen pitänyt hänen jokaikisestä kirjastaan, joko olen kertakaikkiaan rakastanut kirjaa, tai sitten pitänyt siitä. Niin se vain on. Eikä Hääyöaie poikennut aiemmasta mitenkään.

Hääyöaie kertoo Lottiesta, jonka pitkäaikainen poikaystävä ei tahdokaan mennä naimisiin. Ei, vaikka Lottie oli jo aivan varma, että Richard tulisi kosimaan häntä. Lottie laittaa myrskyisästi välit poikki, ja on sen jälkeen aikamoisessa shokissa. Kuin lahjana taivaalta yhtäkkiä hänen elämäänsä ilmestyy Ben, viidentoista vuoden takainen heila. Joka tahtoo Lottien kanssa naimisiin. Lottien mielestä tämä on merkki kohtalolta. Mutta ettei kaikki olisi liian helppoa, he päättävät "ei seksiä ennen avioliittoa". Hääyötä on kuitenkin estämässä Lottien sisko, Benin paras ystävä, ja loppujen lopuksi myös katumapäälle tullut exä...

Niin kuin minulle aina chick lit kirjojen kanssa käy - tiesinhän minä toki miten tässäkin loppujen lopuksi tulee käymään, happy end ja sillä tavalla. Mutta se ei haitannut, eihän se hyvän kirjan ollessa kyseessä haittaa ollenkaan. Kuitenkin menoa riitti, ja naurattikin.

Kävimme tässä jokin aika sitten muutamien bloggareiden kanssa keskustelua chick litistä ja muodista. Voiko pitää chick litistä jos ei pidä muodista? Minä nimittäin en ole muodin perään, en sitten ollenkaan. Ja silti chick lit on lähellä sydäntä. Mutta otetaanpa vaikka esimerkiksi Hääyöaie - ei tässä muotia ollut nimeksikään. Muutaman kerran mainittiin mitä päähenkilöillä oli päällä, mutta ei sen enempää. Ja niin varmasti mainitaan muunkin genren kirjoissa.

On toki olemassa chick lit kirjoja joissa muoti voi näytellä suurempaa osaa, mutta suurin merkitys chick litissä kuitenkin minun mielestäni on huumorilla ja ihmissuhteilla. Hääyöaikeessa näitä molempia riitti, ihmissuhdesotkujakin oli vaikka muille jakaa. Ja se mikä on ehkä yksi tärkeimmistä piirteistä chick lit kirjoille - onnellinen loppu.

Sophie Kinsella on yksinkertaisesti todella taitava chick litin kirjoittaja. Hän osaa rakentaa yksittäiset romaanit, juonenkulun ja siihen liittyvät ihmissuhteet, mutta hän on myös osannut kirjoittaa valloittavan Himoshoppaaja-sarjan. Toivon todella että edes yksi Himoshoppaaja kirja ilmestyisi vielä.

Jos saatte vaikkapa kirjastosta käsiinne Hääyöaikeen, niin suosittelen lukemaan. Se on nopeatempoinen ja nopealukuinen, ja sopii aurinkoiseen (tai miksei pilviseenkin) kesäpäivään paremmin kuin hyvin. Suosittelen lämpimästi.

★★★★½

14 kommenttia:

  1. Mikäs sen mukavampaa kuin löytää kirjailija, joka kirjoittaa oman maun mukaisia teoksia toisensa jälkeen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikäs sen mukavampaa, tosiaan. Kinsellaan on helppo rakastua. <3

      Poista
  2. Muistaakseni luin Sophie Kinsellalta vuosia sitten jonkin Himoshoppaaja -kirjan, ja yllätyksekseni pidin. Luultavasti se oil ainoa chick lit -kirja mitä olen lukenut. Kinsella on taitava kirjoittaja lajissaan, teksti on menevää, kevyttä ja rentouttavaa. (:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan totta, Kinsella on yksi lajinsa huipuista. Olenkin tainnut melkein kaiken häneltä ilmestyneen lukea. :)

      Poista
  3. Ahaa, uusi Kinsella. En ole lukenut sitä viimeisintäkään. Siihen asti luin kaikki, paitsi Himoshoppaajista vain ekan osan, ne ei oiken iskenyt. Vaikka Kinsella on chiclittaajien aatelia, niin jotenkin en vaan jaksa enää. Plääh. Olen tullut vanhaksi. =D Mutta ehkäpä vielä joskus tartun Kinsellaan, kuka tietää. Tai muuhun vastaavaan, jolla on vähän enemmän särmää ja vähemmän ennalta arvattavuutta mukana. =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana Irene, uskallanpa suositella sinulle Pia Heikkilää, siinä on särmää, eikä minulle ainakaan ollut ennalta-arvattava. Heikkilä tosin on aika kaksijakoista huomiota herättänyt blogeissa, jotkut tykkää, toiset ei. Mutta niinhän se on aina hyvien kirjojen kanssa. :)

      Poista
  4. Tämän haluaisin ehdottomasti lukea. Ihastuin Kinsellaan kirjoittajana Varsinaisen talousihmeen myötä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pihi nainen, se onkin huippu kirja. Minun Kinsella ihastumiseni lähti Himoshoppaajista, mutta ehkäpä kuitenkin Kevytkenkäinen kummitus on se, johon eniten olen ihastunut. :)

      Poista
  5. Tässä voisi olla kirja, jota kaipaan chick lit -vajeeseen. Kinsellasta olen kuullut, mutta yhtään kirjaa en ole lukenut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elina, tämä on hyvä kirja aloittaa Kinsellaan tutustuminen, menoa riittää! Toinen vinkkaukseni Kinsellalta on tuo mistä mainitsin Pihille naiselle, Kevytkenkäinen kummitus. Siinä on hieman maagista realismiakin mukana. :)

      Poista
  6. Kuulostaa mielenkiintoiselta, laitan muistiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laita Janina ihmeessä, tämä oli hyvä kirja. :)

      Poista
  7. Minä en ole tainnut ikinä lukea mitään chick litiä, sillä yleensä pidän sellaisista kirjoista, joissa on jotenkin joku "sanoma" tai hienoja ajatuksia. Olen joskus miettinyt, että olisi kiva kokeilla jotain viihteellisempää ja kevyempää kuten juurikin chick litiä. Kinsellan kirjat vaikuttavat siltä, että olisi kiva kokeilla. Hiyvä siis kuulla, että olet pitänyt kaikista hänen kirjoistaan! Onko jotain, mitä voisit suositella "aloittelijalle"?

    Hauskaa muuten, että kirjan nimi on Hääyöaie. Tämä sana on joskua esitelty meille suomen kielen opinnoissa sellaisena ennätyssanana, jossa pitäisi olla eniten eri vokaaleja kuin missään muussa suomen kielen sanassa. (Siinähän on koko suomen vokaalisto edustettuna vain u:ta ja o:ta lukuunottamatta)

    VastaaPoista
  8. Jo nimi "Himoshoppaaja" oli niin kamala, että ajattelin etten ikinä lue mokomia kirjoja. Näin keski-ikäisenä naisena ei shoppailu tai mikään siihen liittyvä kiinnosta. Sitten kerran olin lähdössä Alpeille ja lentokentältä ostin matkalukemiseksi pari Kinsellan kirjaa, kun ei muutakaan ollut tarjolla, ja kuinka kävikään? Kolme päivää tuli vietettyä hotellihuoneessa ahmien Kinsellan kirjoja ja Alpit unohtuivat tyystin..Kotiin tultua piti käydä vielä lainaamassa kaikki Kinsellan loput kirjatkin ja loppuloma meni niitten parissa. Ihan outoa. Jokin niissä kirjoissa vain koukutti pahemman kerran ja nautin suunnattomasti moisen "hömpän" lukemisesta. Arjen huolet vain unohtuvat kertaheitolla niitä lukiessa. Uutta kirjaa odotan luettavakseni kuin kuuta nousevaa. Ihania, hyväntuulisia ja niin rentouttavia kirjoja!!!

    VastaaPoista

Lukutoukka ilahtuu kommentistasi!