torstai 31. heinäkuuta 2014

Huikea lastenkirja.

Me Rosvolat
Siri Kolu
222 s. 
2010
Otava












Lainasin Me Rosvolat-kirjan kirjastosta jonakin kertana lukumaratonia varten, mutta se jäi silloin lukematta. Se on jäänyt odottamaan kirjastopinoihin, ja sieltä sen poimin nyt, kun huomasin että joku muukin sitä haikailee kirjastosta, joten en voinut uusia lainaa. Me Rosvolat olikin täydellistä lukemista kesäpäivään.

Kymmenvuotias Vilja Vainisto joutuu siepatuksi. Tosin huonomminkin olisi voinut käydä, sillä hänet sieppaa mainio Rosvolan perhe. Hurja-Kaarlo Rosvola on porukan pomo, joka keksii siepata Viljan koska perheen lapset, Hele ja Kalle, kaipaavat seuraa. Perheeseen kuuluu myös äiti Hilda, ja Rosvoloiden mukana kulkee myös Kulta-Pete.

Viljan kesästä tulee unohtumaton. Siihen kuuluu rosvoaamiaisia, uintiretkiä ja tietysti rosvousta. Ja onpa Viljasta paljon hyötyäkin Rosvoloille.

En olisi ikinä osannut kuvitella miten ihastuisin Siri Kolun kirjaan. Se on kirjoitettu juuri sillä tavalla, mihin lastenkirjoissa aina ihastun eniten. Värikkäästi ja persoonallisesti, lapsille osuvasti, mutta niin että siitä nauttii aikuinenkin.

Olen kuullut että Me Rosvolat kirjoja ovat lukeneet muutkin bloggarit, ja googlettamalla löysin ainakin Kirsin tutustuneen Rosvolan perheeseen, äänikirjojen muodossa. Äänikirjoinakin nämä toimisivat varmasti äärimmäisen hyvin, minulla vain äänikirjojen kanssa tahtoo olla se ongelma, että nukahdan aina niitä kuunnellessa.

Me Rosvolat kirjoista on muuten tekeillä elokuva! Sitä kuvataan parhaillaan täällä Pohjois-Karjalassa. Olen aivan varma että tulen käymään elokuvateatterissa silloin kun elokuvan ensi-ilta koittaa. Näistä kirjoista voi varmasti saada aivan mahtavan elokuvan, parhaimmillaan.

Siri Kolun hahmojen luominen on ihastuttavaa. Jokainen rosvoperheen jäsen on taitavasti luotu, ja jokaiseen heistä minä ihastuin. En osaa edes mainita lempihahmoani, koska tykkäsin heistä jokaisesta.

Oi että, en voi kuin huokailla ihastuksesta kun mietin yhä tätä kirjaa ja Rosvoloita.

Mutta tiedättekö mistä olen onnellinen? Siitä että minulla on edessäni vielä monta kirjan osaa! ♥

★★★★★


9 kommenttia:

  1. Olen yrittänyt innostaa tytärtäni lukemaan näitä, mutta ei ole vielä napannut.

    VastaaPoista
  2. Meilläkin tykättiin tästä! Luin kirjaa miehelle kun ajoimme maanteillä kummipoikaani katsomaan, sopi hyvin ajamisen lomaan ja piti molemmat virkeinä. Oivallinen kirja, kiva että tykkäsit myös!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, teillä on ääneenlukua. Ihanaa. <3 Varmasti automatkalla mitä mainioin kirja. Olitkin blogannut tästä, pitää käydä katsomassa. :)

      Poista
  3. Oi, oi, vaikuttaa todellakin huikealta lastenkirjalta! Ja kansi on mitä veikein! Toivottavasti minäkin eksyisin elokuvateatteriin sitten, kun elokuva pääsee sinne asti. Kuulostaa siltä, että tässä on loistavat ainekset hauskaan lastenelokuvaan! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen varma että sinäkin Anna tykkäisit, jos ei tule luettua, niin varmasti elokuva on hauska. :)

      Poista
  4. Minäkin tykkäsin tästä kovasti, ja juuri äänikirjana. Kuuntelen äänikirjoja autoillessa, se nyt ainakin on toistaiseksi estänyt nukahtamisen tehokkaasti. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on varmasti hyvä tapa estää nukahtaminen, varsinkin jos on mielenkiintoinen kirja. :)

      Poista
  5. Aivan ihastuttavan anarkistinen lasten- ja aikuistenkirja - ja huom. tulee myös lastennäytelmänä Joensuun kaupunginteatterin suurelle näyttämölle keväällä 2015!!!

    VastaaPoista

Lukutoukka ilahtuu kommentistasi!