tiistai 1. heinäkuuta 2014

Aika täydellinen dekkari.

Sokeat linnut
Ursula Poznanski
Suomentanut Anne Mäkelä
424 s. 
2014
Atena








Arvostelukappale


Kuten kirjoitin aiemmin, niin minua on hieman vaivannut lukujumi. Tuntui ettei mikään kirja oikein toimi, ja viimeksi lukemani Siantappajat suorastaan tökki. Sain parikin kehotusta ottaa oikein hyvä dekkari käteen, ja minähän tottelin. Syvennyin oikein kunnolla Ursula Poznanskin Beatrice Kaspary dekkariin Sokeat linnut.

Beatrice Kaspary kohtaa jälleen kuolemantapauksen: leirintäalueelta löytyy kaksi ruumista, kuristettu nainen ja ammuttu mies. Vaikka tapaus saattaakin vaikuttaa itsestäänselvältä, niin Beatricella on omat epäilyksensä. Kohta sen jälkeen tuleekin toinen kuolemantapaus: mies, joka on kertonut tietävänsä enemmän tapauksesta, löytyy kuolleena. Ja näitä ruumiita yhdistää Facebookissa toimiva Elävän runouden ryhmä.

Tästä eteenpäin ainakin tiedän millä lääkitä alkavaa lukujumia: hyväksi kehutulla dekkarilla. Olen kuullut paljon hyvää Sokeista linnuista, enkä todellakaan turhaan. Ihastuin Poznanskin tapaan kertoa lukiessani vähän aikaa sitten Viiden, ja odotin paljon Sokeilta linnuilta. Kannatti odottaa!

Loppu oli -tietenkin- kunnon dekkarin tapaan jännittävä. Ahmin viimeiset kymmenet sivut, silmät liikkuivat riviltä toiselle nopeasti, enkä tajunnut muusta maailmasta yhtään mitään. En ollut lainkaan enää Suomen maaperällä.

Oli ovela ajatus jälleen kerran Poznanskilta käyttää muuten perusdekkarissa Facebookia. Ja minä ainakin pidin siitä. Olen kuullut ja lukenut että jotkut lukijat ovat hieman pettyneet Facebookin käyttöön Sokeissa linnuissa, mutta minä pidin siitä. Se toi tuoreen näkökulman tähän kirjaan.

Mutta kumpi olikaan parempi? Vii5i vai Sokeat linnut? Molemmissa idea on uusi, ja toimii. Mutta silti ehkä hitusen pidemmän korren vetää vieläkin Vii5i, se jätti minuun jälkensä, se räjäytti tajuntani. Mutta ei Sokeat linnut todellakaan kauaksi jää. Mahtavaa luettavaa dekkarikesään!

Miten jaksankaan odottaa seuraavaa Beatrice Kaspary kirjaa?

★★★★½

3 kommenttia:

  1. Minullekin Vii5i maistui vähän tätä uutta paremmin, mutta hyviä ovat molemmat! Kivaa, että lukeminen taas sujuu!

    VastaaPoista
  2. Kivaa, että Linnut auttoi lukujumiin! Minähän taidan olla se joku, tai ainakin yksi niistä, jolle ei oikein tuo Facebook uponnut. En ole itse Facebookissa henk.koht. ja muutenkin se maailma ei ole mua, en esim. tajua noista ryhmäjutuista mitään. =D Jotenkin minulle jäi vähän kylmä fiilis, aivan niin kuin olisi välillä lukenut pelkkää tietokoneen ruutua. Mutta olihan tää ihan luettava, ei sen puoleen, minusta vain Viisi oli huiken paljon parempi ja menevämpi! =D

    VastaaPoista
  3. Minä en oikein vielä osaa sanoa, kumpi oli parempi. Uskoisin, että aika näyttää, kumpi jää paremmin mieleen. Toivottavasti Poznanskilta ilmestyy pian uutta. Alkukielellä Viisi ilmestyi 2012 ja Sokeat linnut 2013, joten ehkäpä tänä vuonna voisi saksaksi ilmestyä kolmas Beatrice Kaspary. Jos ilmestyy, sitä voisi ehkä odotella suomeksi ensi vuonna, mutta saa nähdä. Eihän tämä veikkaukseni pakosti osu oikeaan.

    VastaaPoista

Lukutoukka ilahtuu kommentistasi!