torstai 8. syyskuuta 2016

Elisabeth Harrower: Tietyissä piireissä

Tietyissä piireissä
Elisabeth Harrower
Suomentanut Laura Vesanto
223 s. 
2016
Fabriikki kustannus








Arvostelukappale kustantajalta


Tietyissä piireissä on kirja jota Elisabeth Harrower ei alunperin edes halunnut julkaistavan. Kirja piti julkaista alkukielellä vuonna 1971 mutta kirjailija ilmoitti juuri ennen julkaisupäivää ettei kirjaa julkaista. Hän antoi luvan julkaisuun vasta kaksi vuotta sitten ja nyt (onneksi!) kirja saatiin myös meille Suomeen.


Tietyissä piireissä on erittäin kiinnostava, psykologinen tarina eräästä etuoikeutetusta perheestä. Kirja kertoo Sydneyn hienostoalueella elävästä Howardien perheestä, jonka elämään yhtäkkiä ilmestyvät orposisarukset Anna ja Stephen. Heille yltäkylläinen elämä tulee yllätyksenä, ovathan sisarukset tottuneet aivan erilaiseen elämään. Perheen poika Russell on juuri palannut sodasta ja hän on juuri se joka tuo Howardien perheeseen Annan ja Stephenin. Russelilla on myös sisar Zoe, yltäkylläiseen elämään tottunut tyttö joka ei todellakaan ole tottunut siihen että kukaan kyseenalaistaisi hänen mielipidettään. Annan ja Stephenin tulo perheeseen ei ole helppo asia Zoelle, mutta kyllä muidenkin perheenjäsenten elo muuttuu.

Tietyissä piireissä on kolmas Fabriikki kustannukselta ilmestyvä käännösromaani. Laura Restepon romaania en ole vielä lukenut vaikka sekin odottaa hyllyssä, mutta Deborah Levyn Uiden kotiin oli todella kiinnostava teos joka ansaitsi tulla käännetyksi. Kuten Omppu sanoi bloggauksessaan, on todella mahtavaa että käännetään myös tällaisia kirjoja jotka eivät välttämättä ampaise suoraan TOP-listojen kärkeen. Toivottavasti lukijat kuitenkin tämänkin kirjan löytävät!

Vielä enemmän kuin Levyn romaaniin, ihastutti minua Tietyissä piireissä. Elisabeth Harrowerin kirjaan luoma tunnelma oli minun silmiini kertakaikkiaan ainutlaatuinen, sellainen joka vei mennessään nopeasti. Aivan ensimmäisiltä sivuilta saakka en kirjan tunnelmaan päässyt mutta taas kerran nähtiin se, että on oltava kärsivällinen - Tietyissä piireissä otti omakseen muutaman kymmenen sivun jälkeen. Tunnelman lisäksi minua kiehtoi Harrowerin romaanissa hänen luomansa hahmot. Otin jollain tapaa orpotyttö Annan omakseni, sillä hänen tarinansa oli minulle kirjan parasta antia.

Tietyissä piireissä ei missään tapauksessa ole kevyt kirja, vaan se haastoi minua ja otti oman aikansa. Kirjaan piti keskittyä ajatuksen kanssa, sen vaati Elisabeth Harrower minulta. Mikäs siinä, hyvään romaaniin keskittyy mielellään ja mikä nautinto siitä loppujen lopuksi tulikaan. Juuri se nautinto mikä tulee kun lukee hyvää kirjaa ja sitten pääsee sen maailmaan - ensi takeltelun jälkeen.

Vaikka Tietyissä piireissä ei missään vaihessa näyttäytynyt minulle "kevyenä" romaanina niin loppua kohti se sai surullisempia, synkempiä, sävyjä. Tämä oli varmasti kirjailijalta tarkkaan harkittu päätös ja mitä pidempään kirjaa jälkikäteen pohdin, teki se pelkästään hyvää kirjalle. Lopusta huolimatta en sano että Tietyissä piireissä olisi rankka tai synkkä kirja, mutta sen sanon että tämä kuitenkin antoi ajateltavaa. En sanoisi Elisabeth Harrowerin kirjoittaneen kuitenkaan kevyttä kirjaa, vaan sopivan painavaa tekstiä joka antaa ajateltavaa, antaa eläytyä ja tuo omanlaisensa nautinnon.

Kaikkein eniten kuitenkin Tietyissä piireissä on hieno romaani monella tapaa kiinnostavasta perheestä. Howardien perheestä löytyy monta kiinnostavaa hahmoa, joista Elisabeth Harrower on saanut ihastuttavan paljon irti. Jos hienosti kuvatut henkilöhahmot, rakkaustarinat ja elämän kääntöpuolet kiinnostavat niin Tietyissä piireissä kannattaa lukea. Etsikää kirjalle sopiva hetki, sellainen jolloin ehditte lukea pidemmän ajan - tämä vie helposti mukanaan.

5 kommenttia:

  1. Kuulostaapa mielenkiintoiselta! Miksiköhän kirjailija ei ole aiemmin halunnut kirjaa julkaistavan?

    VastaaPoista
  2. Aika mielenkiintoinen kuvio tuo, että jäänyt aikanaan julkaisematta kirjailijan halusta!

    Tiia

    VastaaPoista
  3. Luen parhaillaan tätä ja nautin lukemastani.

    VastaaPoista
  4. Hienoa kerrontaa tässä kirjassa. Henkilökuvaus toteutuu sykähdyttävästi: ulkoinen ja sisäinen sekä niiden ristiriitaisuus näkyy muttei osoiteta. Hieno!

    VastaaPoista
  5. Minusta tässä oli hieno vire, mutta myös jotain häiritsevää ennalta-arvattavuutta. Ihailtavan tarkasti tässä kyllä kuvattiin henkilöiden mielenliikkeitä.

    VastaaPoista

Lukutoukka ilahtuu kommentistasi!