torstai 29. syyskuuta 2016

Jutta Tynkkynen: Etsivätoimisto Mysteeri ja Pyhän Birman safiiri

Etsivätoimisto Mysteeri ja Pyhän Birman safiiri
Jutta Tynkkynen
206 s. 
2016
Myllylahti












Hyvä lastenkirja piristää aina. Etsivätoimisto Mysteeriin tutustuminen oli poikkeuksellisen piristävää sillä kirja on ikään kuin dekkari alakouluikäisille. Tällainen dekkarihullu kuin minä on innoissaan kun pääsee ratkomaan arvoitusta, myös kun kyse on hieman erilaisesta arvoituksesta kuina aikuisille suunnatuissa dekkareissa. Jutta Tynkkysen kirjassa on mukana rutkasti hyvää mieltä ja sen lisäksi vielä nuorille lukijoille suunnattuja pieniä tehtäviä.

Etsivätoimisto Mysteeri ja Pyhän Birman safiiri kertoo alakoulua käyvist Roosasta ja Timistä jotka päättävät laittaa pystyyn oman etsivätoimistonsa. Mukaan tutkimuksiin he ottavat myös Roosan pikkusiskon Auroran joka tahtoo myös kovasti olla oikea etsivä. He saavatkin pian oikean ja älynystyröitä vaativan tehtävän. Salaperäinen roisto aikoo iskeä kyntensä todella kuuluisaan Pyhän Birman safiiriin ja uhkailee sen saadakseen Monte Cristallon kreiviä.

Etsivätoimisto Mysteeri on suunnattu alakouluikäisille lukijoille, sellaisille jotka osaavat jo lukea itse. Kirja on kuitenkin kirjoitettu aika helppolukuisesti joten lukijan taitavalta aloittelevankin on helppo arvoitusta itse yrittää ratkaista. Jutta Tynkkysen kirjassa on kuitenkin sen verran vauhtia että varmasti vähän vanhempikin lukutoukka kirjan parissa viihtyi - viihdyinhän minäkin hyvin.

Nuorissa lukijoissa löytyy varmasti monia sellaisia jotka haaveilevat etsivän urasta. Erilaisten pulmien ratkaiseminen on aina mukavaa ja tätä kirjaa lukiessa lapset pääsevät paitsi hieman vaivaamaan älynystyröitään Pyhän Birman safiirin arvoituksen kanssa, myös ratkomaan pieniä tehtäviä joita tarinan varrella on. Kaikki tehtävät kuuluvat etsijän työhön ja kirjan juoneen ja ne on sijoiteltu mukavin välein. Kirjaan sisältyvät myös ratkaisut kaikkiin tehtäviin, joten tarinan loputtua voi tarkastaa kuinka hyvin tehtävissä onnistui. Ja uskallanpa luvata: kirjan omistaja saa kirjan lopussa oman Etsivädiplomin.

En ole itse ollut mikään varsinainen etsivä- tai salapoliisitarinoiden ystävä lapsena. Sellaisestakin lukijasta siis kasvoi dekkarien ystävä, mutta olisipa nyt hauska lukea esimerkiksi Viisikoita joita en lapsena lukenut ainuttakaan. Viisikot menevätkin heti lukulistalleni ja otan pari mukaani seuraavalla kerralla kirjastosta. En siis osaa sanoa kuinka paljon Etsivätoimisto Mysteerissä on esimerkiksi Viisikoiden henkeä, mutta voin sanoa että Tynkkysen kirjassa on huumoria, hyvää mieltä ja mukavasti vauhtiakin. Ja mielikuvitusta, sitä kaipaan aina lastenkirjalta!

Viime aikoina on puhuttu paljon siitä kuinka saisimme nuoret pojat lukemaan. Etsivätoimisto Mysteeri on mielestäni yksi todella hyvä keino siihen, sillä tämän kirjan parissa varmasti viihtyisivät myös pojat. Vaikka Etsivätoimiston jäsenistä kaksi on tyttöjä niin Tynkkysen luoma tarina ei silti ole liian tyttömäinen - vaan mielestäni kirja sopii aivan yhtä hyvin tytöille kuin pojillekin. Ja myös meille aikuisille jotka kaipaamme välillä vähän kevyempää ja hauskempaa mysteerin ratkaisua.

Etsivätoimisto Mysteerin jäsenet olivat niin mukavaa porukkaa että toivon sarjan saavan jatkoa. Aineksia ainakin olisi, sillä Jutta Tynkkynen ilmiselvästi hallitsee niin salapoliisitarinat kuin lapsille kirjoittamisenkin.

P.S. Vinkkinä joensuulaisille ja täällä seudulla liikkuville: Haastattelen Jutta Tynkkystä Joensuun Suomalaisessa kirjakaupassa 22.10. kello 13. Tervetuloa kuuntelemaan lisää Etsivätoimisto Mysteeristä ja lastenkirjallisuudesta!

1 kommentti:

  1. Viisikot ja SOS-kirjat olivat lapsena suosikkejani. Luin niitä paljon ja muistaakseni joitain muitakin noita lasten etsiväkirjoja. En kyllä näin aikuisiällä ole mikään dekkarien ystävä. Aika paljon noita kirjoja löytyi äitini vanhoina ja sitä myöden sainkin niitä paljon luettavaksi. Pitääkin tästä postauksesta inspiroituneena mennä ens kerralla kaivamaan niitä vanhempien kaapista :D Jos satunkin innostumaan dekkarityylisestä kerronnasta, niin dekkareita myös löytyy samasta kaapista aikas paljon...
    Tiia

    VastaaPoista

Lukutoukka ilahtuu kommentistasi!