tiistai 16. syyskuuta 2014

Kirja joka sai sydämeni lyömään nopeammin.

Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin
Mia Kankimäki
371 s. 
2013
Otava













Syksy on tullut, kun on tullut aika jälleen lukea lukupiirikirjaa. Elokuun lukupiiritapaamisemme jäi minulta väliin, mutta reilun viikon kuluttua olevaa tapaamista en aio ohittaa. Vähän jäi viime tippaan tämänkin kuun kirjan lukeminen - mutta nyt se on luettu. Nautinnolla.

Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin, kertoo itse kirjailijasta, Mia Kankimäestä. Siitä, kuinka hän jättää kolmenkymmenenkahdeksan vuoden iässä päivätyönsä, ja matkustaa Japaniin, Kiotoon, tutkimaan Heian-kaudella elänyttä japanilaista hovinaista ja kirjailijaa Sei Sonagonia. Kankimäki on lukenut tämän hovinaisen kirjoittaman Tyynynaluskirjan, ja tuntee syvää sielunsisaruutta 900-luvulla eläneeseen japanilaisnaiseen. Japani imaisee Kankimäen mukaansa, ja hän havahtuu matkan aikana myös huomaamaan, mitä oikein elämältä haluaa.

Kaunis. Se oli ensimmäinen sana, joka tulee mieleen, kun mietin miten kuvaisin Kankimäen matkakirjaa. Kirjailija on kirjoittanut kirjan sydämestään, ja lukija pääsee lähelle Japanin tunnelmaa. Ja sainpa saman tien matkakuumeenkin, vaikka tiedän että tuskin koskaan matkustan Japaniin saakka. Mutta kirjallisen matkakuumeen, nyt haluan kovasti lukea enemmän ja enemmän Japani aiheista kirjallisuutta! Eli vinkkejä otetaan vastaan.

Keväinen. Toinen sana. Vaikka mennäänkin syksyssä, niin oloni tuli keväiseksi tämän teoksen kanssa. Kirsikankukat, ah ja voih. Japanin kauneus. Voin vain kuvitella sen silmieni edessä. Ja pystyinkin kuvittelemaan, niin taidokkaasti oli Kankimäki tässä kirjassa sen lukijan eteen maalannut.

En ole mikään kova lukemaan matkakirjoja, olenkohan lukenut koskaan ennen. Ja varmaankin ajattelinkin tätäkin kirjaa enemmän romaanina, kun tähän varovasti tutustuin alkujaan. Mutta ei, kirja ei ollut pettymys minulle.

Mutta pettymys se on saattanut olla monille muille lukupiirimme jäsenille. Kyseessä on Naisten pankin toiminnan Lukevat leidit lukupiiri, jossa käsittelemme naisten asemaa eri maissa. Vaikka toki tässäkin kirjassa Japanin naisten asemaa käsitellään (hyvä on, enimmäkseen tuhannen vuoden takaa), niin jutun juju ei ole ihan sama kuin vaikka Adichien Puolikas keltaista aurinkoa teoksessa, josta kovasti lukupiirissämme pidettiin. Oikein kutkuttaa lukupiirimme tapaaminen, jolloin keskustelemme kirjasta. Ja aion puolustaa tätä, mikäli tulee täystyrmäys (jota en tietenkään toivo).

En minäkään täysin rakastunut kirjaan. Olisin nimittäin hieman lyhentänyt sitä, sillä minulle alkoi tulla uupumus siinä kolmensadan sivun paikkeilla. Aloin jo pohtia, mitä lukisinkaan seuraavaksi, ja harmi kyllä, miettiä, eikö tämä jo lopu kohta. Sillä vaikkei sivumäärä päätä huimaakaan, niin Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin ei ole mikään nopealukuinen kirja. Se ottaa aikansa, ja siihen täytyy syventyä. Lukea mieli avoimena.

Tämä teos on saanut runsaasti hehkutusta blogistaniassa. Eikä suotta.

2 kommenttia:

  1. Minäkin pidin tästä valtavasti, vaikka olen aivan samaa mieltä siitä, että pieni editointi olisi tehnyt rönsyävälle teokselle lopulta terää. Oli kutkuttavaa lukea Mian rohkeasta heittäytymisestä, johon itselläni ei ole uskallusta (eikä siis riittävää tarvettakaan, kunhan joskus unelmoin). Itsekin säikähdin, kuinka raivoihini aika lailla samaa perusideaa käsittelevä Päivi Kanniston Elämäni nomadina minut sai. Kestän siis vuoden irtioton, sapattivapaan, mutta en lopullista hyvästijättöä yhteiskunnalle. Olen ehkä pikkusielu?

    Luulenpa, että lukupiirissänne viriää tästä kelpo keskustelu. Kyllähän tässäkin naisen asemaa käsitellään, ihan nykynaisenkin. Mia tekee rohkeita valintoja, jotka eivät ole kaikille naisille sallittuja tai mahdollisia. Ehkä siitä näkökulmasta ainakin kirjaa lähestytte :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirsi, pienellä editoinnilla tämä tosiaan olisi ollut valtavan hyvä kirja, vaikka tämä todella ihana oli nytkin. <3 Mian heittäytyminen oli tosiaan ihailtavaa, minäkään en ikinä moiseen uskaltaisi (olen tällainen kotihiiri :) )

      Kirsi, hyvä näkökulma tuo minkä otit esille. Ehdottomasti aion ottaa puheeksi tuon lukupiirissämme!

      Poista

Lukutoukka ilahtuu kommentistasi!