Satuhetki kera Minivampyyrien.

Salaperäisten minivampyyrien joulu
Henry Aho
Kuvitus Harri István Mäki
2014
Paasilinna








Arvostelukappale



Joskus kannattaa tosiaankin olla kirjabloggaaja! Kirjamessuilla (niin, taas palaan samaan aiheeseen) ollessamme parin bloggarikollegan kanssa Boknäsin päivystyspisteellämme, siihen putkahti itse Henry Aho, joka kyseli olemmeko kiinnostuneita lastenkirjallisuudesta. Tokihan me kaikki olimme, me lukutoukat kun olemme kaikkiruokainen laji, ja Henry sitten toi meille kaikille Salaperäisten minivampyyrien joulu-kirjat. Nyt tuli sitten satu olo, ja otin kirjan hyllystä. Täytyihän tämä ennen joulua lukea, sillä tämä pääsee jouluna pakettiin, hihii.

Et muuten voikaan arvata, mitä Teuvan kirjaston kellarissa piileekään! Siellä asustaa pieni, mutta sitäkin tiiviimpi minivampyyriyhteiskunta. Et olisi osannut arvata, ethän? Kolmekymmentä vampyyria siella elää elämäänsä, salaa ihmisten rinnalla. Ruokaa ei toki kirjastossa juurikaan ole, mutta aina voi nakerrella kirjojen kansia. Mutta nyt joulu on tulossa, ja vampyyrit tahtoisivat saada jouluksi herkkupöydän. Viisi urhoollista vampyyria osoittautuu vapaaehtoisiksi etsimään juhlaruokaa Teuvan oi niin vaaralliseen yöhön.

En ole hetkeen lukenut lastenkirjaa. Enkä ainakaan näin hyvää lastenkirjaa! Kirjoitin hykerrellen Facebookiin kesken lukukokemuksen, miten hykertelinkään tätä lukiessani. Minivampyyrit toivat palasen joulua luokseni, ja pystyin eläytymään täysin heidän jouluseikkailuihinsa. Minivampyyrit ovat muuten hyvin sympaattista sakkia, ottaisin mielelläni heistä muutaman kotinurkkiini asumaan!

Aion antaa kirjan eteenpäin kahdeksan vuotiaalle serkkutytölleni, joka varmasti tulee pitämään kirjasta. Tästä riittää nuoremmillekin vaikkapa iltasatuhetkiksi useammallekin kerralle, eikä kirja ole liian jännittäväkään, etteivätkö pienemmätkin lukijat voisi kirjaa kuunnella. Mutta kyllä vanhempikin lukija, jopa tällainen ihan aikuinen kuten minä, tästä nauttii. Ahon huumori naurattaa minuakin, tosin olenhan lapsenmielinen. Ja István-Mäen piirrokset ovat hauskoja, ja toimivat juuri tässä kirjassa hyvin.

Suosittelen kirjaa vaikkapa pukinkonttiin, sopii monenikäiselle lapselle, ja kestää varmasti useammankin lukukerran! Ja miksei aikuisellekin, vampyyrifanille, hihi. 

Minivampyyreista on kuulema tulossa näytelmäkin, olisipa lystiä nähdä tämä lavalla! Ehkä joskus Joensuussakin...