tiistai 11. marraskuuta 2014

Itkettävä ja naurattava tositarina naisvankilasta.

Orange is the new black - Vuosi vankilassa
Piper Kerman
Suomentanut Oona Timonen 
461 s. 
2014
Otava







Arvostelukappale



Tämä kirjakin on messulöytö. En voi sanoa että messuostos, koska minulle annettiin tämä arvostelukappaleena, vaikka olisin mielelläni voinut maksaakin kirjasta. Ihanaa, kiitoksia siis tästä! Otin kirjan lukuun nyt, koska tv-sarja (josta myöhemmin lisää) kiinnostaa, ja saan sen itselleni lainaan varmaankin lähiaikoina.

Orange is the new black on tositarina. Piper Kerman kertoo tarinan siitä, miten hän joutuu vuodeksi naisvankilaan kärsimään tuomiota huumerahojen salakuljetuksesta, joka on tapahtunut yksitoista vuotta sitten. Hän kertoo, millaista on sopeutua vankilan elämään, ja millaisia ihmiskohtaloita muurien sisällä on. Ja kuinka läheiset suhtautuvat siihen, kun Piper yhtäkkiä joutuu telkien taakse?

Kuten bloggarikollegani sanoi, tämä ei varsinaisesti kaunokirjallisesti ole täydellinen, eikä edes kovin hieno teos. Ei toki huonokaan, mutta en saanut mitään hienoja väreitä upeasta kielestä. Mutta tarinana Orange is the new black on erittäin mielenkiintoinen ja kiehtova - kuinka valkoinen, aivan tavallinen nainen pärjää naisvankilassa.

Niin kuin kirjan takakansi lupaa, tämä tositarina itkettää ja naurattaa. Minäkin olin pariinkin kertaan liikutuksen kyynel silmässäni, kun vankilassa tapahtui jotain, mikä oli poikkeuksellisen surullista tai iloista. Kerman on myös viljellyt tarinaansa huumoria, hauskoja sattumuksia vankilaelämästä, joita ei välttämättä tarinassa arvaisi olevankaan. Eli, kirja myös hymyilytti.

Kirjan sivuilla törmää ihaniin henkilöihin - siis vankeihin. Telkien takana lymyilee upean tuntuisia persoonallisuuksia, joihin Piper Kermanilla on ollut kunnia tutustua vankila vuotensa aikana. Hän suhtautui tietenkin ennakkoluuloisesti vankitovereihinsa kun hän asteli vankilan seinien sisäpuolelle, mutta... niin, hän löysi ystäviä.

Netflix on tehnyt Orange is the new blackista siis myös tv-sarjan. Minulle tämä olikin alunperin tuttu tv-sarjana, tai tiesin vain sarjan olemassa olosta, eli tuli vähän puun takaa kun huomasin että tämähän löytyy kirjanakin. Isäni on ostanut tämän sarjan, ja onkin jo katsonut sen. Hän piti siitä, ja nyt minulla on mahdollisuus saada tämä itselleni katsottavaksi. Olen kuullut sarjastakin paljon hyvää, ja aion sen myös katsoa.

Suosittelen Orange is the new blackia niille, jotka ovat kiinnostuneita erilaisesta tositarinasta. Minä pidin tästä paljon, ja aionkin kierrättää kirjaa eteenpäin.

3 kommenttia:

  1. Minäkin katselin tätä vasta kaupoissa, kiinnostaisi kyllä lukea; katsoin alkusyksystä tv-sarjan kaksi kautta varmaan kahden viikon sisällä, jäin niin koukkuun sarjaan. =D Loistava sarja, en ole pitkään aikaan jäänyt noin koukkuuun amerikkalaiseen sarjaan. Toivottavasti tykkäät myös sarjasta! Mietin vain, että mitenköhän tositapahtumat ja tv-sarja sekoittuvat, eli paljastuisiko kirjasta jotain sellaista, mitä on vasta sarjassa tulossa... =D

    VastaaPoista
  2. Kirja on yöpöydällä ja sen verran olen lukaissut sitä, että tosi vetävältä vaikutti. Nyt sitten sitä kotimaista kirjallisuutta kehiin :) Piper voi odotella :)

    VastaaPoista
  3. Minusta sarjan ensimmäinen tuotantokausi oli hyvä ja toinen ihan katsottava, joskin meni ehkä jo liian pitkälle. Mutta luulen, että kirjana jää lukematta, koska ihan niiiiin paljoa sarja ei kuitenkaan herättänyt kiinnostusta :)

    VastaaPoista

Lukutoukka ilahtuu kommentistasi!