Lukuviikko: Nina George: Pieni kirjapuoti Pariisissa

Pieni kirjapuoti Pariisissa
Nina George
Suomentanut Veera Kaski
351 s. 
2016
Bazar








Kustantajalta


Olen viettänyt lukuviikkoa todellakin lukemisen merkeissä. On ihanaa todeta, että parhaillaan on menossa viikon seitsemäs kirja, ja silti olen tehnyt kaikenlaista muutakin mukavaa. Joskus vaan sattuu kirjoja jotka yksinkertaisesti vievät mukanaan ja joiden kanssa on esimerkiksi pakko valvoa pidempään - tämä viikko on ollut täynnä sellaisia. Yksi tällaisista kirjoista oli Nina Georgen Pieni kirjapuoti Pariisissa.

Nina Georgen romaani kertoo kirjakauppias Jean Perdusta, joka ei itse asiassa omista kirjakauppaa - vaan kaunokirjallisuusapteekin. Hän tarjoaa kirjoja kaikkiin vaivoihin ja Perdulla on kyky nähdä millaisen kirjan tarpeessa asiakas kulloinkin on. Perdun oma sydän on särkynyt kauan aikaa sitten ja hänellä on edelleen avaamatta kirje jonka lähetti nainen, Manon, joka särki Perdun sydämen. Kaikki muuttuu kun hän eräänä päivänä avaa kirjeen. Se saa hänet kirjakauppansa - joka sijaitsee Seinessä kelluvassa jokilaivassa - irti laiturista ja lähtemään kohti seikkailua.

Itse asiassa aloitin Pienen kirjapuodin Pariisissa jo kerran aiemmin. Olin etukäteen kovin ihastunut kirjan ajatukseen ja olin aivan varma että rakastun itse kirjaankin - ja ihmettelin suuresti kun en ensimmäisellä yrityksellä päässyt lainkaan kirjaan sisään. En pakottanut kuitenkaan silloin itseäni lukemaan, vaan ajattelin antaa toisella kertaa kirjalle mahdollisuuden. Se mahdollisuus tuli nyt, kun ajattelin kirjan sopivan hyvin Lukuviikolle. Ja kuinkas kävikään? Kyllä, rakastuin.

Pieni kirjapuoti Pariisissa ei ihmissudekeskeisyydestään huolimatta ole mitään täyttä hömppää. Kyllä, kirja on liikuttava tarina ihmissuhteista, mutta se oli minulle syvällinen teos, joka on nappiosuma lukutoukalle. Kirjakauppias Jean Perdu rakastaa ilmiselvästi kirjallisuutta ja se tekee hänestä älykkään ja tunteisiin käyvän hahmon. Liikutusvaroitus: minä ainakin jouduin ikään kuin vahingossa pariin kertaan pyyhkäisemään silmäkulmaa, kirja nimittäin oikeasti käy tunteisiin. Tai sitten olen vain niin herkkä, en tiedä.

Pieni kirjapuoti Pariisissa onkin todella hieno kirja niille jotka rakastavat kirjallisuutta. Se tarjoaa hieman kevyemmän huokaisutauon raskaammista kirjoista, kuitenkin ollen samalla syvällinen ja liikuttava - paljon muutakin kuin pelkkä viihderomaani. Se esittelee myös lukijalleen Jean Perdun, tuon ihanan kirjakauppiaan johon minäkin haluaisin tutustua. Jean Perdu - kirjakauppias joka suhtautuu intohimoisesti kirjallisuuteen ja tietää minkä kirjan tarpeessa juuri sinä olet. Sellaisen kirjakauppiaan jokainen kaupunki tarvitsisi! Ajattelin lukiessani, että entäs jos meilläkin Pielisjoella olisi oma kaunokirjallisuusapteekki. Olisipa mahtavaa!

Onneksi annoin Pienelle kirjapuodille Pariisissa toisen mahdollisuuden. Tästä näin jälleen kerran sen, että jokainen kirja tarvitsee oman hetkensä - vaikka kirja olisi kuinka hyvä, niin aina vain oma tunnetila ei ole oikea. Ehkä juuri silloin en tarvinnut kevyempää kirjaa, vaan esimerkiksi dekkarin. Nyt, kun olin vastaanottavaisemmalla tuulella juuri tällaiselle kirjalle, ihastuin, rakastuin ja valvoin kirjan kanssa myöhään.

Jos haluat tutustua herkkään kirjakauppiaaseen ja lukea liikuttavan tarinan rakkaudesta ja uudesta elämästä, voin suositella Pientä kirjapuotia Pariisissa todella lämmöllä. Tämäkin on muuten todella hyvä vinkki Kirjan ja ruusun päivän ostoksille, sillä tällainen kirja on aina hyvä olla hyllyssä.