keskiviikko 26. helmikuuta 2014

Salla Simukka: Musta kuin eebenpuu

Musta kuin eebenpuu
Salla Simukka
192 s. 
2014
Tammi






Arvostelukappale



Tässä on jälleen yksi niitä kirjoja, joita olen odottanut tältä kirjakeväältä paljon. Musta kuin eebenpuu kolahti postiluukustani maanantaina, ja heti kun olin lukupiirikirjan saanut loppuun, oli tämä pakko aloittaa. Eilen olin kuitenkin veemäisen päivän jälkeen niin väsynyt, etteivät silmät pysyneet pitkään auki. Tänä aamuna sitten, paremmin voimin.

Musta kuin eebenpuu on kolmas osa Simukan Lumikki Anderssonista kertovasta trilogiasta. Lumikki on palannut Prahasta tavalliseen lukio elämään, ja saanut ansaitusti pääroolin lukionsa Lumikki näytelmässä. Muutenkin elämä näyttää hyvältä - hän on seurustelee omaksikin ihmetyksekseen pojan kanssa, ja kaikki tuntuu olevan mallillaan. Kuitenkin - jostain ilmestyy Varjo. Stalkkeri, joka piinaa häntä viesteillä, ja uhkailee näytelmän ensi-illan muuttuvan verilöylyksi jos Lumikki kertoo viesteistä kenellekään. Stalkkeri on Lumikin salainen ihailija, jonka rakkaus tyttöön tuntuu olevan pakkomielle...

Tämä on parasta Simukkaa mitä olen lukenut. Oikeasti. Tämä on jopa parempi kuin Jäljellä ja Toisaalla kirjat, joista pidin suunnattomasti. Ahmin Mustan kuin eebenpuun muutamassa tunnissa, ihan siitä syystä etten malttanut jättää kesken tai tehdä mitään muuta välissä. Olen univammainen siinä mielessä, että herään aina hirveän aikaisin jos menen ajoissa nukkumaan, ja tänäänkin keikuin puoli viiden aikaan pirteänä hereillä. No, hyvä aika aloittaa lukeminen, ja tuossa kahdeksan aikaan olinkin päässyt kirjassa loppuun.

Simukalle täydet pisteet yllätyksellisyydestä. En olisi koskaan arvannut stalkkeria, vaikka yritinkin kovasti! Se on aina jännäreissä ja dekkareissa parhautta, se jos ei pystykään arvaamaan piinaajaa tai murhaajaa. Niin tässäkin. Aivan sävähdin, kun piinaaja paljastui.

Mikä loppujännitys. En tietenkään paljasta pienelläkään sanalla miten loppu menee - mutta ehkä keskustelen tästä kirjasta Annamin kanssa, hän taitaakin olla ainoa bloggaaja joka on kirjan tähän mennessä lukenut.

Suosittelen Lumikki sarjaa kaikille, niin nuorille kuin vanhoillekin. Aivan nuorimmille lukijoille en lähtisi Lumikkeja suosittelemaan, nämä ovat sitä Young adults genreä, eli sanoisin 15-16 vuotiaista eteenpäin on se paras ikä. Mutta vanhakin pystyy nuortumaan, eli lukekaa iäkkäämmätkin Simukkaa, varsinkin jos dekkarit sytyttävät!

Kuitenkin suosittelen lukemaan trilogian järjestyksessä. Se selventää paljon. Mutta ehdottomasti, ehdottomasti tämä kolmas osa kruunaa kaiken. Tämä oli mahtava. Enkä voi antaa vähempää kuin viittä tähteä.

★★★★★

2 kommenttia:

  1. En ole lukenut kuin Lumikki-trilogian, Kun enkelit katsovat muualle ja ehkä Minuuttivalssin. Minulla ei siis ole niin paljon kokemusta Simukan kirjallisuudesta kuin sinulla, mutta minustakin tämä oli paras tähän mennessä lukemani Simukka. Minä aloin sen takaa-ajokohtauksen aikana miettiä, josko stalkkeri onkin..., mutta olin aika pitkään veikkaillut aivan toista ihmistä. Voidaan tietysti keskustella tästä. :)

    VastaaPoista
  2. Olen lukenut kaksi ensimmäistä kirjaa ja odotan tätä viimeisintä kirjastosta :) Hyvältä kuulostaa...

    VastaaPoista

Lukutoukka ilahtuu kommentistasi!