Tuomas Vimma
437 s.
2011
Gummerus
Kirjastoreissulla lähti mukaani Tuomas Vimman Raksa. Ihan silkasta mielenkiinnosta, sillä en ole Tuomas Vimmaa ennen lukenut, ja Ruutukymppi odottelee tuolla vielä lukemattomien pinossa omassa kirjahyllyssä. Sitä ennen ajattelin kuitenkin kokeilla tätä Raksaa.
Tarinamme sankari on Sami. Kolmekymppinen mies, jonka insinööriopinnot ovat yhä kesken. Sami joutuu työttömäksi, mutta hänet pelastaa hätätilanteesta hyvä ystävä, joka suosittelee Samia Hyperborea nimiseen remonttifirmaan. Firmassa Samin pomoksi tulee nainen, omistajan tytär Danika Stenhammar. Sami saa nopeasti paikan pomon luottomiehenä, ja töitä riittää...
Ajauduin hieman pois mukavuusalueeltani kun päätin lukea Raksan. Vaikka humoristisella kerronnallaan ja veijarimaisuudellaan se onkin minuun vetoava, niin en silti oikein täysin uskonut pitäväni kirjasta, joka kertoo rakennusbisneksestä. Eihän aihe liippaa edes kilometrin säteellä minun elämääni - voisinko siis pitää tästä?
Kyllä voin. Tavallisesti en sängyssä lue kovinkaan pitkään, ihan siitä syystä että uni vie mukanaan nopeasti. Eilen kuitenkin taisi vierähtää parikin tuntia kun Raksaa luin loppuun saakka. Raksa oli hauska, ja mikä kirjassa viehätti, oli se ettei se Raksa paneutunut liikaa rakennusbisnekseen. Siinä oli muutakin. Ja se oli tärkeää.
Mikähän minua on ajanut pois Vimman luota aiemmin? Ehkä olen hieman vierastanut tuota slangia jolla Vimma pitkälti kirjoittaa. Se ei tunnu omalta, tietenkään, mutta ei tekstin ymmärtämisen kanssa kuitenkaan ollut mitään ongelmia. Vimma ei siis ole vienyt slangia liian pitkälle.
"Pohjimmiltaan se on hupsu romanttinen komedia" luvataan takakannessa. Joka pitää oikeastaan paikkansa. Kaiken rakentamisen ja huumorin alla piilee romantiikka. Ja ehkä se oli juuri se mikä minua tässä kirjassa kiehtoi.
Luen mielelläni Vimmaa tulevaisuudessakin. Ruutukymppiä oikein odotan.
Elä romaha, siut on haastettu :)
VastaaPoista