sunnuntai 10. elokuuta 2014

Taas ihastuttavan Stellan matkassa.

Joko taas, Stella
Niina With
219 s. 
2014
Myllylahti









Arvostelukappale


Joskus sunnuntait ovat parasta. Joskus sunnuntait ovat tylsiä päiviä, kun tietää ehkä kiireisenkin viikon olevan aivan nurkan takana, eikä päivästä osaa oikein nauttia. Mutta parhaimmillaan sunnuntait ovat rentoja päiviä, jolloin voi kuunnella hyvää musiikkia, lukea hyviä kirjoja ja katsoa välillä hauskoja tv-ohjelmia. Minun sunnuntaini on tänään ollut tuota jälkimmäistä.

Ja millaista kirjaa olen lukenutkaan! Ihanaa kirjaa. Nyt istun minttu-suklaa kahvin kera tässä koneella, ja puran mietteitäni uunituoreesta Stella-kirjasta sanoiksi.

Taisit narrata, Stella-kirjasta tuttu Stella Kaarnisto on päättänyt vakaasti pysytellä pelkästään totuudessa. Ei valkoisia valheita eikä edes pieniä narrauksia. Miten käykään? Hän tahtoisi elää vakaata elämää lentokapteeni poikaystävänsä Markuksen rinnalla, mutta niin... Eihän Stellan elämä voi ihan vakaata olla. Markuksen tie vie ympäri maailmaa töiden merkeissä, ja Stellalla on aivan liikaa vapaa-aikaa. Hänelle tuleekin bloggaamisesta intohimo, ja koska kyseessä on Stella, hän ei voi pysytellä totuudessa.

Voi, minä hymeksin täällä. Tämä kirja oli yksi odotetuimpia kirjoja tämän syksyn uutuuksien joukossa, eikä suotta. Koukutuin Stellan hahmoon jo Taisi narrata, Stella kirjassa, eikä Niina With petä nytkään. Bloggarithan ihastuivat Niina Within ensimmäiseen chick lit romaaniin, minä en suinkaan ollut ainoa, ja sitä pidettiin esimerkiksi hyvänä kevennyksenä raskaampien romaanien välillä. Aivan totta!

Joko taas, Stella on ehdottomasti chick litiä parhaimmillaan, eikä nyt puhuta ainoastaan Suomen mittakaavassa, vaan mennään ihan maailmallekin. Stella on chick lit hahmoksi juuri sopivan tohelo ja hauska, ja hänelle saa nauraa hyväntahtoisesti. Vauhtia tästä kirjasta ei myöskään puutu, ja kirja kantaa reilut kaksi sataa sivua aivan täydellisesti.

Kirjasfäärin ihana Taika on jo myös ehtinyt lukea kirjan, ja hän kirjoittaa blogissaan osuvasti toisen kirjan kirouksesta. Siihen lankeavat monet kirjailijat, siihen, ettei toinen kirja kannakaan sillä tavalla kuin osuva esikoinen. Niina With on kirjoittanut toki myös ennen Stella kirjoja, mutta (korjatkaa jos olen väärässä) ainoastaan lastenkirjoja. Onneksi, onneksi With on tutustuttanut lukijansa Stellaan. Ja onneksi tuo toisen kirjan kirous ei koske Niina Withiä.

Vauhtia, vaarallisia tilanteita ja huumoria siis riittää. Mutta löytyy syvällisempikin ote: kuka uskaltaa netissä, ja blogissa olla täysin oma itsensä? Stella ei uskalla, mutta uskallanko esimerkiksi minä? Pyrin toki siihen, ja olen valottanut taustojani, kertonut paljon itsestäni, ja astunut tietenkin nettimaailmaan koko kirjamakuni voimin. Mutta enpä ole blogiin uskaltanut omaa kuvaani laittaa. Ehkä vielä joskus senkin teen.

Joka tapauksessa: jos pidit Taisit narrata, Stellasta, pidät myös tästä. Ja koska kyseessä on itsenäinen jatko-osa, ei haittaa vaikket ole ensimmäistä lukenutkaan. Joten kauppaan, kirjastoon, hopi hopi!

★★★★★

2 kommenttia:

  1. Vau, olipas ilahduttava arvio! Muitakin kirjojani Stellojen ja lastenlorujen lisäksi on muuten julkaistu: kaksi matkakirjaa (Rahtilaivalla Brasiliaan & Rastaa ja munkkeja) vuonna 2004 sekä omakohtainen raskausajasta ja synnytyksen jälkeisistä kuukausista kertova Se on poika vuonna 2008 :)

    VastaaPoista
  2. Tämä vaikuttaa hyvältä. Olen todella huono löytämään hyvää suomalaista chick litiä. Täytyy kokeilla Stellaa!

    VastaaPoista

Lukutoukka ilahtuu kommentistasi!