Joe Abercrombie: Vain puoliksi kuningas

Vain puoliksi kuningas
Joe Abercrombie 
Suomentanut Mika Kivimäki
397 s. 
2016
Jalava








Kustantajalta


Alku vuodesta tullut ylläripaketti Jalavalta piti sisällään Joe Abercrombie fantasiaromaanin Vain puoliksi kuningas. Vaikka en ole mikään tottunut fantasian lukija, kirja ihastutti kovasti: raajarikkona syntynyt Yarvi kuulosti jo takakannen perusteella sympaatiselta hahmolta. Kirja jäi kuitenkin hetkeksi jos toiseksikin kirjahyllyyn, mutta hyllyä järjestellessäni muistin kirjan olemassa olon ja se pääsi heti lukuun.

Vain puoliksi kuningas on Särkynyt meri -trilogian ensimmäinen osa. Sen pääroolia näyttelee prinssi Yarvi, joka on päättänyt voittaa takaisin valtaistuimensa. Vaikkei hän koskaan ole halunnut nousta tuolle paikalle, hän on valmis kestämään lukuisia julmuuksia päästäkseen sinne - edessä on paljon pahaa, ja tuo kaikki Yarvin on kestettävä. Urakkaa rasittaa myös se, että Yarvilta puuttuu toinen käsi ja se on taisteluita ajatellen huono asia. Hän ei pysty pitelemään kilpeä eikä heilauttamaan kirvestä, joten hän taistelee toisia vastaan älyllään. Jota riittää! Yarvi päättää lyöttäytyä yhteen toisten hylkiöiden kanssa ja huomaa pian heistä olevan hänelle enemmän hyötyä kuin ylhäisistä sotureista. Hän ystävystyy hylkiöiden kanssa, mutta vaikka he tukevat Yarvia, on edessä rankat ajat...

Aloittaessani fantasiakirjan minua jännittää aina hieman. Viekö tämä kirja minut johonkin sellaiseen maailmaan josta en ymmärrä mitään tai jonka tapahtumista en piittaa ollenkaan? Olen löytänyt monia helmiä fantasiakirjallisuuden joukosta, mutta olen myös löytänyt lukuisia kirjoja jotka ovat jääneet minulta kesken. Siksi Vain puoliksi kuningas oli todella iloinen yllätys - yhtäkkiä huomasin lukeneeni lähes sata sivua ja olevani ihan koukussa tarinaan.

Syy, miksi pidin Abercrombien kirjasta niin kovasti, oli ehkä se ettei siinä ollut peikkoja ja menninkäisiä, tiedättekö, sen tyyppistä fantasiaa? Sellainen harvoin puree minulle, tiedä sitten syytä. Vaikka Vain puoliksi kuninkaan tapahtumat ovat vahvasti fantasiamaailmaan sijoittuvia, on siinä kuitenkin ihmisiä. Ehkä hieman erikoisia, kummallisiakin ihmisiä, sotureita ja prinssejä, mutta kuitenkin ihmisiä. Se minuun vetosi.

Toinen asia mikä kirjassa vetosi minuun, oli prinssi Yarvi. Hän on tavattoman sympaattinen fantasiahahmo, raajarikkona syntynyt ja niin älykäs. Hänen älynsä on kertakaikkiaan vastustamatonta, ja kun hän lyöttäytyy yhteen hylkiölauman kanssa, hänen sympaattisuutensa vain kasvaa. Jo Yarvin takia tulen varmasti lukemaan trilogian seuraavatkin osat!

Täytyy tunnustaa että noin puolessa välissä kirjaa meinasin tippua kärryiltä. Vaikka Vain puoliksi kuningas onkin kohtalaisen helppolukuinen ja sujuva kirja, niin se kuitenkin vaatii keskittymistä. Liekö minun keskittymiseni ollut jossain ihan muualla, sillä jossain vaiheessa huomasin lukevani tapahtumista joista en tajunnut mitään. Tästä en tosin voi syyttää kirjaa enkä kirjailijaa, vaan ihan itseäni: ja sekin korjautui kun plarasin sivuja hieman taaksepäin ja keskityin kunnolla. Onneksi, sillä muuten olisin saattanut tipahtaa kokonaan kärryiltä.

Vain puoliks kuningas on kirja jota voi suositella sellaisellekin lukijalle jolle fantasia on vieraampi alue kirjallisuudessa. Se nimittäin nielaisee lukijan mukaansa tavalla, ettei edes tajua tutustuvansa fantasiaan vaan on vain koukussa kirjaan. Niin kävi minulle, enkä varmasti ole ainoa lajini edustaja. Voi Yarvi, odotan jo seuraavaa suomennosta!