sunnuntai 15. toukokuuta 2016

Estelle Maskame: DIMINY - Tarvitsen

DIMINY - Tarvitsen
Estelle Maskame
Suomentanut Sirpa Parviainen
384 s. 
2016
Gummerus







Ostettu e-kirja


Aiemmin tänä vuonna runsaasti kohinaa kirjamaailmassa aiheutti Estelle Maskame nuortenkirjallaan DIMILY. Minä olen sen verran virran vietävissä, että pitihän tuo kirja klikkailla e-kirjana itselleen ja innostunkin siitä yllättävän paljon. Ihmissuhteet ja Kalifornian aurinko tempaisivat mukaansa, ja jäin kuumeisesti odottamaan seuraavaa osaa. Ja se on täällä jo nyt!

DIMINY jatkaa Edenin ja Tylerin tarinaa. On kulunut vuosi siitä kun Kaliforniaan muuttanut Eden hyvästeli Tylerin. Tyler pakkasi kimpsunsa ja kampsunsa ja lähti vuodeksi New Yorkiin - samalla Eden sai tilaisuuden miettiä mitä heidän välillään oikein on. Tyler kutsuu sisarpuolensa Edenin kesäksi New Yorkiin ja vaikka tytön poikaystävä suhtautuu matkaan kielteisesti, päättää hän lähteä. Heidän taas tavatessaan on selvää että heidän välillään on vieläkin sähköä, joka tietenkin tuo myös ongelmia mukanaan.

Kalifornian aurinko on vaihtunut New Yorkin meluun, mutta muuten sama DIMILY:stä tuttu teema sarjan jatko-osassa jatkuu: DIMINY keskittyy nuorten ihmissuhdeongelmiin ja rakkaushuoliin. Estelle Maskame ei ole silti sarjaan luonut mitään perinteistä kuviota, vaan pääroolin saavat sisarpuolet. Varmasti monilla lukijoilla löytyy Tyleristä ja Edenistä vahva mielipide, siitä pitäisikö heidän seurustella vai ei: varsinkin nuoremmat lukijat varmasti eläytyvät vahvasti nuorten rakkaustarinaan.

Minulle Maskamen kirjat ovat fiktiota, kevyitä nuortenkirjoja, jotka eivät ole siinä määrin vieneet sydäntäni että olisin eläytynyt Edenin ja Tylerin tarinaan. En ollenkaan sano että kirjat olisivat huonoja, vaan ne ovat omassa lajissaan todella vetäviä. Ihissuhteet ovat mutkaisia ja solmulla, ja nytkin DIMINY jäi kohtaan jossa jo nyt palavasti odotan seuraavan osan suometamista. Milloin, oi milloin?

Vaikka tähän mennessä sarja on ollut aika kevyt niin siinä on kuitenkin oma särmänsä ja särönsä. Kirjojen nuoret käyttävät surutta alkoholia ja huumeitakin, harrastavat irtosuhteita - ja sitten on tietenkin tämä Tylerin ja Edenin tarina joka on aika epätavallinen. Vaikka DIMILY:ssä elettiinkin Kalifornian auringon alla, niin elämä ei ollut kuitenkaan sellaista siveellistä ja hyveellistä niin kuin joissain tv-sarjoissa. Siitä juuri näissä kirjoissa pidän! Maskame näyttää elämän sellaisena kuin se onkin, sellaisena jossa löytyy säröäkin.

DIMINY ei ehkä valloittanut minua yhtä täydellisesti kuin Maskamen ensimmäinen kirja. DIMILY:stä olin kovin ihastuksissani ja vaikka tämänkin kirjan luin kovin mielelläni, niin silti se ei valloittanut minua niin täydellisesti. Kalifornian auringon puuttuminen ei haitannut, mutta ihmissuhdekuviot keskittyivät lähestulkoon täydellisesti Tyleriin ja Edeniin, ehkä olisin kaivannut hiukan mutakin. Odotan kuitenkin kovasti trilogian päätösosaa, tahdonhan tietää miten parin käy!

1 kommentti:

  1. Olen samaa mieltä, että nuoret tarvitsevat omaa kirjallisuutta ja mielestäni nuoret sen osaavat parhaiten kirjoittaa. Minusta tämä oli hiukan parempi, sillä tässä ei ollut niin paljon bailaamista, vaikka kyllähän tässäkin juotiin... ja löytyihän sitä muutakin millä sekoittaa pää.

    VastaaPoista

Lukutoukka ilahtuu kommentistasi!