perjantai 17. kesäkuuta 2016

Sophie Kinsella: Himoshoppaaja korjaa potin

Himoshoppaaja korjaa potin
Sophie Kinsella 
Suomentanut Kaisa Kattelus
334 s. 
2016
WSOY








Arvostelukappale kustantajalta


Tämä Himoshoppaaja -sarjan uusin suomennos oli kyllä kirja jota odotin kovasti. Edellinen osa, Himoshoppaaja tähtien tiellä, jätti Beckyn tarinan todella jännittävään paikkaan - mietin useampaan kertaan kirjojen välillä Beckyä ja sitä, mitä hänelle seuraavassa osassa tapahtuu. Jostain syystä en ollut etukäteen ollenkaan huomannut tämän uuden osan ilmestymistä, joten se oli todella iloinen yllätys. Becky vaan on sellainen tyyppi jonka seurasta nautin aina!

Rebecca Brandon, eli Becky on lähtenyt etsintäretkelle sekalaisen porukan kanssa. Mukaan mahtuu perhettä ja ystäviä sekä yksi vihamies, jonka seurasta Becky ei nauti, ei sitten ollenkaan. Beckyn isä on kadoksissa, ja hänen mukanaan on myös Rebecan ystävän, Suzen, aviomies. Porukka lähtee siis matkailuautolla Amerikan suureen länteen etsimään Beckyn isää sekä Tarkieta, matkailuauto allaan. Beckyn olo ei ole vain otollinen seikkailulle: hän kantaa syyllisyyttä isänsä katoamisesta ja kaiken lisäksi vielä välit Suzeen ovat kovin viileät. Heidän pitäisi olla ikuiset kello kolmen ystävät, mitä on oikein tapahtunut? Matkaan mahtuu monenlaista mutkaa ja kummallisia tyyppejä, mutta se miten seikkailu päättyy, on jotain uskomatonta... ja uskomattoman hauskaa, myös.

Mieleeni tulee heti muutama sellainen kirjasarja, jonka uusia osia odotan todella paljon. Jotenkin sarjoissa on se oma hehkunsa, kun uuden osan kanssa pääsee tutun hahmon pariin, lukemaan tämän elämän uusista käännöksistä. Toki luen myös vanhempia sarjoja, sellaisia jotka voisi ahmaista vaikka kerralla - napata kirjastosta uuden osan juuri silloin kun haluaa. Monet lukemistani sarjoista ovat kuitenkin Himoshoppaajan kaltaisia, joiden uusia suomennoksia täytyy odottaa. Ja siinä on ihan oma kutkutuksensa, koska ilo on niin suuri kun huomaa uuden osan olevan ilmestymässä.

Sophie Kinsella on kyllä yksi chick litin kuningattarista. Hän oli ensimmäisiä chick lit -kirjailijoita joiden tuotantoon tutustuin pidemmän kaavan mukaan, ja Becky oli ensimmäinen chick lit hahmo johon ihastuin oikein kunnolla. Toki Becky omalla tavallaan varsinkin sarjan alussa oli ärsyttävä, turhankin huoleton ja tuhlailevainen, mutta hän on kasvanut todella paljon sarjan myötä. Varsinkin näissä parissa uusimmassa osassa Beckystä tulee ennen muuta esiin lämmin ja välittävä nainen, joka välittää läheisistään todella paljon. Se puoli korostuu nimittäin tässäkin kirjassa: ja se juuri tekee tästä kirjasta niin ihanan.

Himoshoppaaja korjaa potin on siinä mielessä samantyyppinen kuin sarjan aiemmatkin osat että mukana on reilu annos huumoria. Vaikka Beckystä tulee koko ajan inhimillisempi ja sydämellisempi puoli esiin, on hän silti sellainen ihana höpsö. Mutta onko niin että äitiys on tuonut Beckystä esiin hieman erilaisen puolen? Voi olla, niinhän kai tapahtuu monelle. Minä hihitin kirjan kanssa moneen otteeseen, ja varsinkin loppu on kyllä Kinsellalta aivan mahtavasti kehitelty.

Tietenkin Himoshoppaaja korjaa potin on siinäkin mielessä tuttua Himoshoppaaja -sarjan tavaraa, että tässä ovat läsnä hahmot, jotka ovat vaeltaneet mukana koko sarjan ajan. Ovat Beckyn vanhemmat, on heidän naapurinsa Janice, on Suze ja hänen aviomiehensä Tarkie, tietenkin Beckyn aviomies Luke sekä heidän tyttärensä Minnie. Ja kaiken lisäksi Beckyn vanha vihollinen, Alicia Pitkäsäärihuora! Ehkä myös se, että koolla on näin iso joukko rakkaita ja vähemmän rakkaita hahmoja, tekee kirjasta niin hienon lukuelämyksen.

Tuntui, että Kinsellalla on koko ajan vauhti päällä tarinassa. Hirveästi hengähdystaukoja hän ei lukijalle anna, vaan tuntuu että Becky ja hänen porukkansa on koko ajan menossa johonkin - koko ajan tapahtuu jotain jännittävää. En kuitenkaan pidä tätä ollenkaan huonona asiana, vaan jotenkin se kuuluu asiaan. Becky on vähän sellainen hössöttäjä, hänen elämässään täytyy olla vauhtia. Vaikka kyllähän siinä sarjan fani jo huolestuu, kun Beckylle ei tunnu maistuvan edes shoppailu, eikä hän muutenkaan ole oma itsensä...

Vaikka monien Himoshoppaaja -kirjojen kohdalla olen sanonut, että mukaan sarjaan voi hypätä tästäkin kirjasta, niin ensimmäiseksi tuttavuudeksi Kinsellaan ja Beckyyn en suosittele tätä kirjaa. Tätä ennen kannattaa lukea ainakin sarjan edellinen osa, Himoshoppaaja tähtien tiellä, sillä se pohjustaa paljon tämän kirjan tapahtumia. Mutta jos sen luet, niin olet varmasti niin koukussa että sinun on pakko lukea tämäkin!

Eihän Beckyä voi oikein olla rakastamatta, en minä ainakaan voi. Kinsella on luonut sellaisen chick lit -hahmon, josta hän toivottavasti voi kirjoittaa vielä pitkään - minä ainakin toivon. Himoshoppaaja korjaa potin nimittäin lupaa ettei Kinsella ole ainakaan hiipumassa, tämä kirja oli yksi sarjan parhaita teoksia.

1 kommentti:

  1. Nämä kaksi viimeisintä Himoshoppaaja-kirjaa on olleet ihan pettymyksiä. Tai no, tätä uusinta en oo edes vielä lukenut kuin muutaman sivun ja tekisi mieli jo jättää kirja kesken.

    VastaaPoista

Lukutoukka ilahtuu kommentistasi!