Teoria Katherinesta
John Green
Suomentanut Helene Bützow
328 s.
2016
WSOY
Ostettu
John Green on sellainen kirjailija jonka uuden kirjan voi huoletta ostaa omaksi. Tähtiin kirjoitettu virhe sai minut rakastumaan Greeniin kirjailijana ja sen jälkeen olen tiiviisti seurannut hänen suomennoksiaan - ja tykästynyt jokaiseen. Teoria Katherinesta ei tuottanut sekään pettymystä, ei todellakaan.
Teoria Katherinesta kertoo Colin Singletonista, entisestä ihmelapsesta. Vaikka Colin on lapsesta saakka lukenut neljäsataa sivua päivässä, puhu sujuvasti yhtätoista kieltä ja suhtautuu intohimoisesti anagrammeihin, eivät ne silti riitä paikkaamaan särkynyttä sydäntä. Colin seurustelee ainoastaan Katherine-nimisten tyttöjen kanssa ja yhdeksästoista Katherine on juuri jättänyt hänet. Colinin sydän on säpäleinä. Saadakseen muuta ajateltavaa hän lähtee parhaan ystävänsä Hassanin kanssa roadtripille keskilänteen. Matkalla kehitellään rakkaussuhteiden ennustavuutta tutkiva matemaattinen kaava ja tuopa roadtrip mukanaan myös yllätyksiä - tytön jonka nimi ei ole Katherine.
Siinä missä Tähtiin kirjoitettu virhe sai minut itkemään, saa Teoria Katherinesta nauramaan. Jokaisessa Greenin suomennoksessa on ollut mukana terävää ja omalla tavallaan hurmaavaa huumoria, mutta Teoria Katherinesta oikein säteilee huumorillaan. Syy siihen että Greenin huumori on poikkeuksellisen terävää ja älykästä juuri tässä kirjassa, voi olla päähenkilö Colinissa. Koska Colin on fiksu, ihanalla tavalla hieman nörtti, tuo hän kirjaan oman älynsä ja omanlaisensa huumorin.
Teoria Katherinesta ei missään tapauksessa ole pelkkää rakkautta, vaikka rakkauskin näyttelee kirjassa omaa rooliaan. Minusta Teoria Katherinesta on ennen kaikkea itsensä etsimistä, elämää ja ystävyttä. Ja kyllä - sitä rakkautta. Ei pidä myöskään unohtaa sitä, että Colin ja Hassan ovat kirjassa roadtripillä, ja vaikka kirja ei ihan perinteinen roadtrip-romaani mielestäni ole, on matkustaminenkin omalla tavallaan suuressa roolissa. Green kuvaa hienosti keskilännen maisemia ja Hassanin ja Colinin matkaa.
Romanttisen puolen Green on tuonut kirjaan sellaisella tavalla, ettei se ole hattaraa tai höttöä. Romantiikassakin on mukana terävä huumori, John Greenille ominainen älykäs särmä, joka sopii monenlaiselle lukijalle. Me aikuiset varmasti nautimme Teoria Katherinesta siinä missä teinitkin, joille kirja on tietenkin suunnattu. Se, että Helene Bützowin suomennos on todellista laatutavaraa, tekee lukemisesta aina vain nautinnollisemman ja paremman kokemuksen.
Kesäkirja, rantakirja, luettavaa laiturille. Keveytensä ja huumorinsa vuoksi Teoria Katherinesta on hyvää luettavaa kesäpäiviin, ja tuon huumorin takia tämä kirja piristää myös sadepäivinä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Lukutoukka ilahtuu kommentistasi!