perjantai 7. lokakuuta 2016

Stephen King: Mersumies

Mersumies
Stephen King
Suomentanut Ilkka Rekiaro
461 s. 
2016
Tammi








Arvostelukappale kustantajalta



Stephen King. Kirjailija jonka olen löytänyt vasta parin viime vuoden aikana. Kirjailija johon kirja toisensa perään ihastun enemmän, oli kyse sitten uudesta suomennoksesta tai vanhasta, melkein klassikkoasemaan nousseesta kirjasta. Ei siis liene ihme että tämä uusin suomennos, Mersumieskin kiinnosti hurjasti

Mersumies on hieman erilaista Kingiä. Kauhukirjallisuuteen keskittynyt kirjailija on päätynyt kokeilemaan dekkaria, tai oikeammin trilleriä ja tämä kiinnosti minua kovasti. Vaikka olen ihastunut hirvittävän paljon Kingiltä lukemiini kauhuromaaneihin, olen silti sen verran jänishousu että kauhukirjat tarvitsevat oman hetkensä. Ja niitä eivät todellakaan ole pimenevät syysillat! Trillerille tällaiset illat kuitenkin sopivat hyvin.

Mersumiehessä päähenkilöä näyttelee kerrassaan mainio tyyppi, vasta eläkkeelle jäänyt rikosetsivä Bill Hodges. Hän ei oikein tiedä mitä alkaisi eläkkeellä tehdä ja päivät kuluvat lähinnä television äärellä. Yhtäkkiä eräs kirje kuitenkin muuttaa kaiken. Hodges on aikoinaan jahdannut Mersumiestä, sarjamurhaajaa joka on päässyt häneltä karkuun. Nyt Mersumiehellä on taas pahat mielessään ja Hodges päätyy eläkepäivillään chattaamaan murhaajan kanssa - onhan hänet saatava kiinni.

King, minkä teit. Hurmasit minut jälleen! King on varsinainen mestari mitä kauhuun tulee mutta Mersumies osoitti sen että tämä kirjailija taitaa myös dekkarin kirjoittamisen. Olen kerta toisensa perään ihastunut (ja kauhistunut) Kuninkaan luomiin hahmoihin ja Bill Hodges on tyyppi johon kertakaikkiaan tykästyin. Hän on jollain tapaa lempeä ja miten sen sanoisi... mukava ja samalla todella terävä ja älykäs. Varsinainen kettu rikosetsiväksi, myös eläkepäivillään!

Mersumies on hyvä portti Stephen Kingin maailmaan myös niille lukijoille jotka eivät kauhusta piittaa mutta ovat silti uteliaita paljon puhutun Kuninkaan suhteen. Tätä kirjaa voinkin suositella lähestulkoon kaikille dekkareiden ystäville, sillä hienon päähenkilön lisäksi King on luonut hyvän ja koukuttavan juonen. Yli neljästäsadasta sivusta huolimatta kirja oli ahmittava parissa illassa sillä noh - minun vain oli saatava tietää miten Hodges kissa ja hiiri leikissä onnistuu.

Stephen King aloittaa tällä kirjalla trilleritrilogian, jonka jatkoa odotan kovasti. On mahtavaa huomata että Kuningas on kuningas myös tällaisen hieman erilaisen jännityksen saralla. 

2 kommenttia:

  1. Kivaa että tykkäsit tästäkin! :)
    Minustakin King on selvästi pätevä dekkaristi, vaikka en tätä aivan perinteisen suoraviivaiseksi dekkariksi mielläkään. Trilogia kannattaa kyllä lukea kokonaan, sillä se vain paranee loppua kohti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maija, tykkäsin tosiaan ❤ Ei tämä mikään perinteinen dekkari ole, Kingillä on tässäkin oma tyylinsä. Ehdottomasti luen koko trilogian!

      Poista

Lukutoukka ilahtuu kommentistasi!