keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Aikainen lintu madon nappaa: nuortenkirja maraton alkaa!

Niinpä niin - aikainen lintu madon nappaa. Heräsin tuossa puoli tuntia sitten, aloin keitellä kahvia ja selailla kirjapinoja, ja nyt sitten ajattelin kahvikupin kera tulla tekemään tätä lähtöpostaustani. Valokuvankin otin, kas tässä:


Siinä olisi tämän kertaiset kirjapinoni, joita edellisessä bloggauksessani vähän availinkin kirjallisesti. Tiedättekö, vähän jänskättää, edellinen maratonini meni penkin alle, joten jännittää miten tämä meneekään. Löytyykö oikeanlainen lukufiilis? Löytyykö hyviä kirjoja? Häiritseekö joku urheilusuoritustani? Löytyykö tsemppaajia? Toivottavasti löytyy!

Päivitän siis tänne sekä tietenkin myös blogin facebook sivuille, käykää ihmeessä sielläkin katselemassa, tykkäilemässä ja kommentoimassa. Voi että, ihanat lukijani, nyt mennään! Olkaa  hengessä mukana!

Kello 9.50. Ensimmäinen kirja, Terhi Rannelan Puhdas valkoinen on nyt luettu.

Puhdas valkoinen on Terhi Rannelan esikoiskirja, jonka päähenkilö on 14-vuotias Reija. Reija pääsee unelmiensa tet-harjoittelupaikkaan, hän pääsee työskentelemään paikallislehteen. Tyttö saa jopa tehdä oman jutun: kaupungissa vietetään rasismin vastaista viikkoa ja Reija saa tehtäväkseen haastatella nuoria aiheen tiimoilta.

Ilahduttavaa huomata, miten Rannela on kehittytynyt kirjailijana. Vähän tässä kirjassa kieli on kökköä, tai jotenkin tökkivää. Rannela on muilla teoksillaan, kuten matkasarjallaan ja Taivaan tuuliin kirjallaan yksi suosikkini nuortenkirjoissa, joten kehitystä on todella tapahtunut. Rannelaa löytyy lukupinoistani useammankin kirjan verran...

Sivuja luettu: 145. Niin, ja tärkeintä: Lukufiilis on hyvä. Ulkona sataa ja minä vaan olen käpertyneenä lukemaan. Ihanaa.

Kello näyttää aika tasan 12. Toinen kirja, Anders Jacobssonin ja Sören Olssonin Bert, maailmanvalloittaja luettu.

Luin nuorena paljonkin Bert kirjoja, ja tämänkin kirjan olen silloin pitkä pitkä aika sitten lukenut. Nuoruusvuosien jälkeen en ole lukenut Bert kirjoja, enkä muutakaan mitä nämä kirjailijat ovat kirjoittaneet, mutta nyt ajattelin kokeilla miltä tuntuisi palata Bertin pariin. Ja se oli yllättävän lystikästä.

Bert lähtee tässä kirjassa ystäviensä Åken ja Pikku-Erikin kanssa kiertämään Eurooppaa. Vanhemmilleen pojat kertovat olevansa matkalla vain Ruotsin sisällä, mutta oikeasti pojat reilaavat ympäri Eurooppaa. Matkalla tietenkin sattumuksia riittää...

Yllättävän paljon pidin tästä kirjasta ehkä siksi, kun en lähtenyt lukemaan tätä liian ryppyotsaisesti. Se oli ihan hauska, ihan mukava, välipala. En tule lukemaan koko sarjaa läpi, en todellakaan, ja tuskin tämän maratonin jälkeen näihin enää tartun, mutta ihan lystiä oli kokeilla näitä.

Oletteko te nuoruudessanne lukeneet Bert-sarjan kirjoja?

Sivuja kirjassa oli 172, joten yhteensä sivumäärä on nyt 317. Ja eikun eteenpäin!

Kello on 14.30.

Sain luettua Sapphiren kirjan Precious - harlemilaistytön tarina. On tietääkseni monenlaisia mielipiteitä siitä, onko Precious nuorten vai aikuistenkirja, mutta koska minä ainakin edellisellä kerralla sen nuortenkirja puolelta poimin, päätin sen tähän nuortenkirjamaratoniini liittää.

Precious on nuori tyttö, joka elää Harlemissa. Hän on jo 12-vuotiaana saanut ensimmäisen lapsensa, jonka isä on Preciousin oma isä. Nyt hän odottaa toista lastaan, taaskin isälleen. Precious saa raskautensa takia potkut koulusta, mutta hänelle vihjataan vaihtoehtoisesta koulusta, jonka opettajana toimii Blue Rain niminen nainen. Koulusta tuleekin pelastus Preciousille.

Kirja oli aika raskas maraton luettava, mutta toisaalta on hyvä maratonin aikana lukea jotain raskaampaakin. Olen kirjan aiemminkin lukenut, mutta vieläkin se aiheutti vilun väristyksiä aidon tuntuisella kuvailullaan. Vaikka välillä tuntuukin p****lta, ja tahtoisi vaan valittaa joka asiasta, niin ei ne asiat loppujen lopuksi niin huonosti ole.

Tässä sivuja oli 140, joten yhteinen sivumäärä on 457.

Kello 16.30.

Nyt pääsin vähän parempiin ja iloisempiin tunnelmiin - luin Kaisa Ikolan Hullu luokka eetterissä kirjan. Luin paljon näitä Hullu luokka kirjoja nuoruudessa, ja olenpa blogiaikanakin tainnut pari lukea. Jotenkin saan näistä hyviä fiiliksiä, on hauskaa palata tapahtumiin (jotka tosin muistaa vieläkin hämmästyttävän hyvin).

Hääräilin tässä välissä vähän muutakin, söin ja join kahvit, en siis lukenut kirjaa yhdeltä istumalta vaikka varmasti sekin olisi ollut enemmän kuin mahdollista.

Sivuja oli 149, koossa siis yhteensä 606.

19.55.

Kylläpäs siinä kestikin hetken! Tosin välillä puuhasin vähän pientä muuta, pari hetkeä, mutta suurimman osan ajasta olen kyllä nauttinut lukemisesta. Luin siis Rauha S. Virtasen Seljan tytöt, josta olen blogannutkin aiemmin. Vaikka kirjan tarinan muistankin lähes täydellisesti, niin silti tähän on aina mukava palata. Kuuntelin Seljan tyttöjä myös joskus ihan nuorena äänikirjana, ja muistan jopa kertojan äänen, ja joissain kohdista painotukset ja muut. Sekin on yksi syy miksi tämä kirja on yksi lempi nuortenkirjani. <3

Vielä on iltaa jäljellä. Ja lukemista!

Sivuja Seljan tytöissä oli 241, kokonaissaldo siis 847. Kuiskaanko tavoitteeni? Päästä yli tuhannen.

22.10.

Jee, jipii, tavoitteeni on nyt saavutettu! Luin Katri Mannisen Sikabileet kirjan, jonka senkin olen useamman kerran lukenut nuorena. Johtuneeko hyvästä lukufiiliksestä, rakkaudesta lukemiseen, vai mistä, niin sekin tuntui nyt ihan mukavalta kirjalta, toisin kuin saman sarjan Bittitiikeri jonka luin joskus taannoin.

Tuo neljän kirjan sarjahan (johon kuuluu Sikabileet, Megakesä, Bittitiikeri ja Supersivari) kertoo Ullasta, Augustasta, Elisasta ja Samista, ystävyksistä ja heidän ihmissuhdesekoiluistaan, enimmäkseen. Tämä ensimmäinen osa kertoo Ullasta, ja neljän ystävyksen abivuodesta.

Luulen että Katri Manninen on kirjoittanut kirjat aika nuorena, voisin kuvitella. Ainakin teksti paikoin on vähän sen tyylistä, mutta ei kuitenkaan hirvittävän häiritsevällä tavalla. Vitsit ovat näin aikuisemmankin lukijan (ainakin minun) tyyliini aika hyviä, hymähtelin, kyllä.

Sivuja Sikabileissä oli 184, joten yhteissivumäärä on 1034. Minähän en tähän lopeta!

23.30.

On tullut aika kuitata tämä päivä, ja mennä sänkyyn näkemään kauniita, kirjallisia unia. Luin vielä osan Salla Simukan Viimeiset kirjaa, ja vaikka kirja oli hyvä, en päässyt sivulle kuin 115. Eli pieni osa jäi vielä lukematta.

Yhteensä sivuja siis kertyi päivän aikana 1149. Monta ihanaa lukukokemusta rikkaampana voin mennä nukkumaan. Kiitos tsempeistä, olette <3

22 kommenttia:

  1. Huh, oot sä kyllä hurja, kun taas maratoonaat! Nuortenkirjamaraton kuulostaa aika ihanalta... Kovasti tsemppiä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ja nyt on lähtenyt paremmin liikkeelle kuin viimeksi :)

      Poista
  2. Huomenta! Ensin ajattelin, että otitpa kamalan urakan juuri marraskuiseen pitkään pimeään päivään, mutta tarkemmin ajateltuna sisällä lukeminen on varmaan parhaimpia asioita, joita tähän aikaan Suomessa voi tehdä. Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanopa muuta, ulkona on harmaata ja hämärää, mitä sen parempaa onkaan kuin lukea vaan sisällä. :)

      Poista
  3. Tsemppiä maratoniin! Melkein kateellisena seuraan; meillä on tosin ollut hidas aamu, mutta kohta täytyy lähteä tuonne ulos märkään hämärään. Marraskuu on kyllä hyvä aika lukumaratonille, nauti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on, olen ihan samaa mieltä. Vähän piristystä harmauteen. :)

      Poista
  4. Tsemppiä maratoniin! En haluaisi maratoonata, mutta olen kateellinen lukuajastasi. Olen ehtinyt lukea tässä kuussa kaksi kirjaa, joten olisi ihana voida uppoutua kirjoihin kunnolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että, harmissani olen puolestasi. :/ Se on aina ikävää jos ei ole lukuaikaa riittävästi.

      Poista
  5. Nuortenkirjamaratonia (nykynuortenkirjoja) olen minäkin miettinyt, mutta en ole toteuttanut vielä. Hyviä kirjoja sinulla pinossa! Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nykyisin on niin paljon ihania nuortenkirjoja, ettei tiedä mistä päin lähtisi valitsemaan. <3

      Poista
  6. Aaa miten ihanaa! Olen itse 10 tuntia töissä päänsärkyisenä ja tylsistyneenä, mutta onneksi saan pienoista lohtua kun koetan eläytyä sun kotoisiin tunnelmiin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti eläytyminen piristi työpäivää! :)

      Poista
  7. Hyvä vauhti päällä, tsemppiä tsemppiä! :) Uh, Precious oli leffana hirveän raskas, mutta myös mieleenpainuva, tosiaan ei varmaan helpoimmasta päästä maratonille, mutta varmasti antoisa lukukokemus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ollut tosiaan helpoimmasta päästä maratonkirjana, mutta onhan se todella vaikuttava. Onneksi sen jälkeen saattoi lukea jotain kevyempää.

      Poista
  8. Hullu luokka -kirjat olivat aikanaan niin hyviä. Tsemppiä lukumaratoniin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin olivat, todella ihania. Kaisa Ikola on aika ihana. <3

      Poista
  9. En ehtinyt maratonillesi mukaan, mutta oli mukava lukea koonti. Paljon tuttuja nuortenkirjoja tuli näppärästi kerrattua! Olet nopea lukija!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämän nuortenkirjamaratonin taidan kyllä ottaa uusiksikin, kun nuortenkirjat ovat niin kevyitä ja nopeita luettavia. Ehtii maratonillakin paljon. Olen aika nopea, mutta kirjojen lajikin aina vaikuttaa nopeuteen.

      Poista
  10. Sinustahan on tainnut tulla lukumaraton-addikti ;) Hieno suoritus! Minä olen lukenut noita Bert- ja Hullu luokka -kirjoja, tykkäsin molemmista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on tullut. Aina kun tiedän että on edessä viikonloppu / päivä jolloin ei ole mitään tekemistä, niin mietin voisinko ryhtyä maratonille. Joulukuussa jo kaavailen seuraavaa. :)

      Poista
  11. Minäkin tulin vasta näin jälkikäteen lukemaan maratonpostaustasi. Huh, huikea suoritus, yli tuhat sivua! Ja olen superiloinen, että luit Preciousin. Se on yksi väkevimpiä lukukokemuksiani viimeisen kymmenen vuoden ajalta, ja olenkin haaveillut kirjan uudelleenluvusta lähiaikoina. Elokuvakin on huikean hieno ja koskettava, oletko nähnyt? Jos et, kannattaa vaikka lainata kirjastosta ja katsoa. Oi että!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, olen nähnyt Preciousin elokuvanakin. Ihme kyllä, koska yleensä en kestä väkeviä elokuvia kokemuksina. Mutta ehkä pystyn katsomaan helpommin elokuvia kun en katso niitä elokuvateatterissa... hmm. Miettimisen arvoinen asia. Mutta kyllä, Precious oli elokuvanakin upea.

      Poista

Lukutoukka ilahtuu kommentistasi!