perjantai 22. marraskuuta 2013

Johanna Sinisalo: Auringon ydin

Auringon ydin
Johanna Sinisalo
336 s. 
2013
Teos












Aloitin Johanna Sinisalon uusimman teoksen jo ennen lukumaratoniani, mutta se jäi tietenkin kesken sitten keskiviikkona. Eilen olin uuvuksissa ja mietin, mahdanko tulla kipeäksi (...onneksi kuitenkaan en näköjään tullut) ja tänään olikin energiaa lukea Auringon ydin loppuun.

Suomesta on kehittynyt Eusistokraattinen tasavalta vuosisatojen saatteessa, historiallisista virheistä on otettu oppia, ja nyt Suomessa onkin kielletty nautintoaineet, kuten tupakka, kofeiini ja alkoholi. Yhtä nautintoainetta, joka on kiellettyjen listalla, saa kun tuntee oikeat piirit. Tuo aine on chili.

Naiset ovat tässä tasavallassa eloita, laittautuneita, tyhjäpäisiä tytönhupakoita, eloita. Vannakin esittää olevansa sellainen, ollessaan todellisuudessa jotakin ihan muuta. Vannalla on ollut sisar, kaunis Manna, joka on täydellinen eloi. Mutta Manna on kadonnut, eikä Vanna tiedä mitä hänelle on tapahtunut. Hän on päättänyt ottaa siitä selvää.

Jare, joka tietää Vannasta aivan kaiken, diilaa Vannan kanssa chiliä. Eikä Vanna malta olla ottamatta fixejä aina toisinaan...

Mielenkiintoista, mielenkiintoista, mielenkiintoista. Olen lukenut Johanna Sinisalolta joskus muinoin Finlandia-voittajan Ennen päivänlaskua ei voi, mutta en kykene muistamaan oikein mitä pidin siitä silloin. Jokin aika sitten kimppaluimme tyttököörimme kanssa Enkelten verta, ja siitä pidin kyllä kohtalaisen paljon. Mutta mihinkään  tällaiseen en ollut varautunut kun tartuin Sinisalon uusimpaan kirjaan.

Annami suositteli minulle tätä kirjaa. Tai olinhan sen havainnut jo tietenkin katalogeissa, ja lainannutkin kirjastosta, mutta ehkä se olisi jäänyt syvemmälle kirjastopinoihini jos ihanainen Annami ei olisi minulle tätä suositellut. Mutta - onneksi. Nyt luin sen.

Todellakin, onneksi. Auringon ydin sykähtelee, se vavisuttaa, se saa mielen kuohumaan. Se on mahtavaa dystopiaa, yhteiskuntakriittisyyttä sekä loistavaa suomen kieltä. Se on kenties yksi parhaista romaaneista jota tänä vuonna olen lukenut.

Ellipsi kertoo blogissaan ettei häntä kirja ravistellut. Minua ravisteli, koska toimiva dystopia ja tulevaisuuden kuvat ovat aina sellainen asiat jotka saavat mieleni riehumaan. Voisiko näin oikeasti käydä? Ja Sinisalo on todellakin luonut Auringon ytimessä toimivan dystopian.

Yhteiskuntakriittisyyden ja dystooppisuuden lisäksi mukana oli tuo chili. Se ei ollut lainkaan turha kirjassa, se oli mukava... no lisämauste. Tulinen, sykkivä lisämauste. Se sitoi Jaren ja Vannan tiukemmin yhteen.

En olisi voinut ehkä toivoa Auringon ytimeltä yhtään enempää. Sillä perustelen viittä tähteäni.

★★★★★



8 kommenttia:

  1. J.S. on parhaita kotimaisia fantasia-scifi kirjailijoita, ja tämä on tosiaan lukemisen arvoinen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en ole hirveän tuttu fantasia ja scifi kirjallisuuden kanssa, oikeastaan se on aika vieras ala vielä toistaiseksi, mutta Sinisalo on kyllä loistava. :)

      Poista
  2. Tykkäsin tosi paljon tästä Sinisalosta. Yksi hänen parhaistaan, ja piti kaivaa esiin lukematta ja väliin jääneet sinisaloni ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun täytyy ehdottomasti lukea Linnunaivot, sitäkin on kehuttu. <3

      Poista
    2. Linnunaivot on aivan mahtava. Nyt, juuri nyt ja ihan heti minun pitää tarttua tähän kyseiseen kirjaan, joka odottaa pinossani.
      Kiitos, että herätit.
      Terv. Unna

      Poista
  3. Olen lukenut tästä nyt niin monta kehuvaa postausta, että pakkohan tämä on lukulistalle laittaa! :) Ja samaten tuota Linnunaivoja, sekin kiinnostaisi. Mutta koska en ole vielä ainoatakaan Sinisalon kirjaa lukenut, taidan aloittaa vanhemmasta päästä ja lukea ensin The Peikkokirjan, eli Ennen päivänlaskua ei voi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lue, lue, lue! Pidät ihan varmasti! Linnunaivot lainasin kirjastosta, joten sekin on vuoren kokoisissa lukupinoissani.

      Pitäisi minunkin lukea The Peikkokirja uudelleen, koska en muista siitä juuri mitään. Mutta sitä ennen on monta, monta, monta kirjaa mitä täytyy lukea. :)

      Poista
  4. Sinisalo on hurjan taitava, eusistokraattinen Suomi kuulostaa pelottavan uskottavalta! Olen lukenut nyt kolme Sinisalon kirjaa (paras on yllättäen novellikokoelma Kädettömät kuninkaat ja muita häiritseviä tarinoita) ja hänestä on tullut yksi lempikirjailijoitani.

    VastaaPoista

Lukutoukka ilahtuu kommentistasi!