Mathias Malzieu
Suomentanut Lotta Toivanen
221 s.
2011
Gummerus
Sydämen mekaniikan löysin kirjastosta jokin aika sitten kun olin haeskellut maagista realismia käsitteleviä kirjoja. Lista oli valmiina, ja tämän nappasin mukaani hyllystä jo pelkästään kauniin kantensa vuoksi. Nyt vasta sitten sain tähän tartuttua, kun etsiskelin lukumaratoniani varten kirjoja, ja tämä kiinnosti niin paljon että päätin lukea sen jo tänään.
Sydämen mekaniikassa ollaan vuodessa 1874. Orpokotiin syntyy pieni poika, Jack, jonka sydämessä on vikaa. Mystinen Tohtori Madeleine asentaa Jackin sydämeen käkikellon tukemaan sydämen toimintaa. Tohtori Madeleine antaa kuitenkin varoituksen: sydän ei kestä väkeviä tunteita, rakkautta tai vihaa. Miten käy kun Jack rakastuu, salamana?
"Ensinnäkin, älä kajoa viisareihisi. Toiseksi, hillitse vihasi. Kolmanneksi, älä anna itsesi ikinä, kuuna päivänä rakastua."
Sydämen mekaniikka sekoittaa traagista rakkaustarinaa, ja ihastuttavaa maagista kerrontaa. En edes jotenkin huomioinut sitä miten kirjassa ollaan niinkin kaukana historiassa, koska minähän en yleensä historiallisia romaaneja lue. Tässä kuitenkaan historia efekti ei ollut mitenkään vahva, pikemminkin hyvinkin viehättävä.
Erikseen täytyy vielä mainita käännös. Lotta Toivanen on tehnyt erinomaista työtä, hän on saanut Mathias Malzineun tarinasta erittäin hyvän suomennuksen, ja kieli on enemmän kuin sujuvaa. Sitä lukee erittäin mielellään.
Olen suuri maagisen realismin ystävä, ja tässä kirjassa se tuli hyvin ilmi. Kirja lumosi minut aika täydellisesti, ja vajosin mystiseen maailmaan. Pituutta oli juuri sopivasti, enkä olisi poistanut sivuakaan, mutta en jäänyt kaipaamaan enempääkään pituutta.
Mathias Malzineu on paitsi kirjailjia, myös rockmuusikko. Hän on tehnyt yhtyeensä Dionyseksen kanssa Sydämen mekaniikan ilmestymisen aikaan samannimisen albumin, La mecánique du coeur. Täytyykin haeskella Spotifysta bändi ja albumi, millaista musiikkia soittavat. Täydellisen elämyksenhän olisi saanut, jos olisi kuunnellut levyä samaan aikaan lukemisen kanssa, mutta tajusin sen vasta liian myöhään.
Suosittelen tätä varsinkin nuorille aikuisille jotka ovat kiinnostuneita hieman maagisemmasta kerronnasta.
★★★★
Tämä on ensimmäinen levyarvioni, joten antakaa anteeksi jos tästä ei tule aivan oikeaoppista tai täydellistä. En meinaa ottaa tätä tavaksi, mutta koska olen viime aikoina kuunnellut levyn useamman kerran läpi, päätin kirjoittaakin tästä.
Kokonaisuudessaan musiikkimakuni on ehkä vähän rouheampi ja rockimpi kuin Juha Tapio on. Mutta Juha Tapiolla on silti ollut pitkään paikka sydämessäni, koska hänessä vain on sitä jotain. Äänen lisäksi on upeat sanoitukset jotka saavat täysin omakseen.
Lapislatsulia on siis Tapion tuorein levy. Se tuli mielestäni juuri oikeaan aikaan, sillä nyt kun laulaja on Nelosen Vain elämää tv-sarjassa, tulee levy myymään huikeita määriä.
Sinkkulohkaisu, Tykkään susta niin että halkeen, tuttavallisemmin TSNEH, on varmasti kaikille tuttu. Ensimmäisiä kertoja se särähti korvaani pahasti, "Eihän tämä voi olla Juha Tapio!". Mutta siihen tottui. Tai tottui, ja alkoi pitää. Biisi on menevä, ja ihana. Se saa jammailemaan.
Lapislatsulialla on toki ihan perinteistäkin Juha Tapioa. Mutta sitten löytyy esimerkiksi nimikkokappale, Lapislatsulia siis, joka on menevä, ehkä hieman rockahtavakin, ja josta muodostui TSNEHin lisäksi toinen lempikappaleeni tältä levyltä.
Ihanaa, Juha Tapio, ihanaa. Sulatat tällaisen rokkitytönkin sydämen!
Oho, en tiennytkään Juha Tapion uudesta levystä! Tästä tulee äidille joululahja... :) (On hän kyllä minunkin mieleeni, mutta ehkä saan lainata levyä ;) )
VastaaPoistaMinunkin lahjaideani ovat aika usein sellaisia, mistä tulee ehkä itsellekin jotain iloa. ;)
PoistaMinäkin luin Malzieun kirjan lukumaratonilla :) Pidin synkästä tunnelmasta ja vinksahtaneisuudesta, mutta Jack kertojana ei viehättänyt. Hän tuntui koko ajan väärän ikäiseltä kerrontaan nähden ja hänen fantasiansa alkoivat puuduttaa. Dionysoksen musiikkiin pitäisi minunkin tutustua tarkemmin.
VastaaPoistaVinksahtaneisuus oli parasta kirjassa, ja timburtonmaisuus. Mutta joo, tuo ikä oli aikamoinen kysymys, en minäkään olisi häntä pitänyt sen ikäisenä minä hänet kuvattiin. Kummaa.
PoistaMinä luin Malzieun kirjan silloin pari vuotta sitten kun se ilmestyi, ja pakko sanoa, etten ole vuosiin inhonnut mitään muuta kirjaa niin paljon kuin sitä. :D Kirjoitin siitä blogiini aika suorasanaisen teilauksen, ja sainkin sitten tuntea sen nahoissani... Mutta ihanaa, että makuja on niin monenlaisia, yhden roska on toisen aarre ja niin juuri sen pitää ollakin. <3
VastaaPoistaJuha Tapio sen sijaan on aika ihana. <3
Saitko kuulla kun et pitänyt kirjasta? :) Onneksi makuja on tosiaan monia, ja kuvailitpa Sara aivan ihanasti tujon, yhden roska on toisen aarre. Niin se juuri on!
PoistaJuha Tapio on joo aika IHQ! :)
Joo, sain... Voin joskus kertoa sulle tästä vähän privaatimmin. :)
PoistaJuha Tapiosta vielä sen verran, että miehen biisi 'Kelpaat kelle vaan' on kantanut minut läpi erään aika ikävän elämäntilanteen, enkä vielä nykyisinkään pysty kuuntelemaan sitä kuivin silmin. Jo pelkästään se on syy, miksi tulen rakastamaan sitä artistia ikuisesti. :) Juha Tapio on myös erinomainen liveartisti. <3
Minullekin kaikkein merkityksekkäin Juha Tapion biisi on Kelpaat kelle vaan. Ikäviä elämäntilanteita on minullakin ollut, aika paljon vielä, ja tämä biisi on ollut silloin läsnä. Ja usein. Olin kuuntelemassa toissa keväänä Juha Tapiota Joensuussa, ja hän lauloi tuon kappaleen. Arvaa vaan Sara kyynelehdinkö?
PoistaMutta tänään vielä jatkuu Vain elämää maraton. :)