Eileen Favorite
Suomentanut Maria Erämaja
308 s.
2008
Gummerus
Lainattu kirjastosta
Kirjastot ovat vaan niin hyvä juttu. Kävin viime viikonloppuna pitkästä aikaa kirjastossa, ja tapani mukaan kävin katsomassa juuri palautetut hyllyn. Tällä kertaa varauksia oli odottamassa vain muutama, mutta taas kerran sain lähteä täyden kirjakassin kanssa, koska palautushyllyssä oli niin kiinnostavan tuntuisia kirjoja. Olin ilmeisesti vastaanottavaisella tuulella, sillä poimin ennestään tuntemattomia nimiä hyllystä, ja hurmaannuin takakannesta toisensa perään.
Eileen Favoriten Sankarittaristakaan en ollut ennen kuullut, mutta takakansi alkoi kiinnostaa välittömästi. Oli nimittäin monta, monta vuotta kun luin ainoastaan nuortenkirjoja ja chick litiä, enkä seurannut oikeastaan lainkaan ilmestyviä kirjoja. No joo, nyt sitten luen senkin edesstä, hih.
Sankarittarissa on hurmaava ajatus. Pääosaa näyttelevä Penny kun ei ole mikään ihan tavallinen tyttö, eikä ole ihan tavallinen hänen äitinsäkään. Pennyn äiti omistaa täysihoitolan, jonka vieraisiin kuuluu hieman erikoisempia henkilöitä: nimittäin sankarittaria. Kyllä, romaanien sankarittaria, jotka tulevat täysihoitolaan kesken tarinan. He eivät itse tiedä olevansa romaanista, ja niinpä Pennyn ja hänen äitinsä täytyy varoa sanojaan.
Pennyn äiti on varoitellut Pennyä menemästä syvälle metsään. Penny ei paljon piittaa varoituksista, vaan lähtee eräänä iltana seikkailemaan - eikä tiedä mihin joutuukaan. Hän törmää kelttikuningas Conoriin, sankariin, jonka tarinaan Penny ei osaa olla sekaantumatta. Eikä siinä tietenkään hyvin käy.
Miten voisin olla pitämättä tarinasta, joka vilisee hahmoja klassikkoromaaneista? Täytyy tunnustaa: klassikot ovat minulle aika vieraita, klassikkotuntemukseni on aika alkutekijöissään. Sitä kuitenkin pyrin korjaamaan pikku hiljaa, ja Sankarittaret innosti taas enemmän muutaman romaanin pariin...
Favoriten tapa kertoa ja Maria Eräpuron loistava suomennos sopivat tämänkaltaiseen kirjaan täydellisesti. Tyyli on hiukkasen vanhahtavaa, muttei liian. Kirjan tapahtumat sijoittuvat kuitenkin nykyaikaan, joten liian vanhahtava kerronta ei tuntuisi uskottavalta. Sankarittaret on kevyt romaani, tai oikeastaan kevyehkö. Tarinaan sisältyy painavia, raskaampia aiheita, jotka tuovat kirjaan oman, tärkeän syvyytensä.
Miten olen kiitollinen sille henkilölle joka ennen minua oli palauttanut Sankarittaret kirjastoon. Jos en olisi törmännyt siihen palautushyllystä, kirja saattaisi jäädä minulta kokonaan huomaamatta: blogeissakaan en ole tähän törmännyt. Sankarittaret oli kerrassaan hurmaava - hurmaava on juuri oikea sana tähän kohtaan - lukukokemus, joka ennen kaikkea toi näihin pimeisiin päiviin iloa. Kirjassa annetaan mielikuvituksen lentää aivan vapaasti ja tarinassa pilkahtelee myös hyvä huumori.
Enpä ole minäkään tästä kuullut aikaisemmin. Vuoden 2008 kirjat ovat musta aukko sivistyksessäni. Aloitin tuolloin opiskelun yliopistossa ja ei ollut aikaa keskittyä katalogien selaamiseen tai kirjastokäynteihin. Nyt en pysty elämään ilman niitä. Pitääpä heti huomenna käydä lähikirjastosta nappaamassa tuo, kun näytti olevan hyllyssä. :) Kiitos vinkistä, tämä vaikuttaa hyvin mielenkiintoiselta lukukokemukselta!
VastaaPoistaNiina, mulle on todella ihanaa kun tulee vastaan näitä vanhempia kirjoja, joista ei ole ollut mitään tietoa ja sitten ovatkin tällaisia helmiä. <3 Uskonpa että saattaisit hyvinkin tykätä tästä!
PoistaMinun piti ihan ostaa tämä aikoinaan, koska sain tosihalvalla ja kannessa oli Scarlett O'Hara, suosikkisankarittareni. Lukematta kuitenkin on, jotenkin ei vaikuttanut kovin hyvältä, kun vähän sitä lueskelin. Ehkä luettuani arviosi annan kuitenkin sille vielä joskus mahdollisuuden.
VastaaPoistaTyty, uskon kyllä ettei tämä ihan jokaiselle lukijalle uppoa. Ja se onkin hyvä, että kirjamakuja on niin monia että melkein aina löytyy joku joka tykkää! :)
Poista