Kim Izzo
Suomentanut Sari Luhtanen
325 s.
2014
Schildts & Söderströms
Omasta hyllystä
Sen jälkeen kun on ollut päivän tai pari rankassa dekkarimaailmassa, tekee mieli viihdettä. Hyvää, hauskaa, ihanaa chick litiä. Onneksi hyllyssäni oli tämä kirja - Avioliitto Jane Austenin tapaan, jonka nimikin jo lupaa hyvää.
On Kate, nelikymppinen sinkku joka on tyytyväinen elämäänsä. Hänellä on ihana ystäväpiiri, hieno ura muotilehdessä sekä intohimo Jane Austeniin. Kaikki romahtaa aivan yhtäkkiä: Kate menettää työpaikkansa ja isoäiti jota Kate rakastaa, sairastuu. Kaikki on aloitettava uudelta pohjalta, koska nainen joutuu taloudellisiin vaikeuksiin.
Jotain valoakin elämään tulee, kun Kate pääsee tekemään freelancer juttua siitä, toimivatko Jane Austenin neuvot nykypäivänä. Onko avioliitto Jane Austenin tapaan mahdollinen? Kate lähtee matkalle tehdäkseen juttua, ja silloin tulee arvoonsa hänen ystäviensä syntymäpäivälahja: he ovat Katea piristääkseen antaneet tälle aatelisarvon. Kate päättää ottaa jutun teon tosissaan - ratkaisu hänen taloudellisiin ongelmiinsa olisi löytää rikas mies!
Chick lit kirjoissa on päähenkilöllä todella suuri rooli. Onko hän hauska, ihana tyyppi johon ihastuu, vai jotain aivan muuta? Valitettavasti Kate oli jotain aivan muuta. Hänessä kyllä oli lämpimämpikin puoli, mutta tuo lämmin puoli tuli esiin vasta lopussa. Suurimman osan kirjaa oli läsnä laskelmoiva ja kylmä Kate, jota ei voinut rakastaa. Tämä vaikutti luvattoman paljon lukukokemukseeni, sillä koska en voinut ihastua Kateen, en voinut täysillä ihastua kirjaankaan.
Joka on harmi, sillä minulle tämä juoni on toimiva: olen vasta vähän aikaa sitten lukenut ensimmäisen Austenini, Ylpeyden ja ennakkoluulon, ja ihastunut siihen. Juoni on chick lit kirjalle mitä toimivin, ja läsnä on kaikki puitteet saada aikaan hyvä kirja - jo kantea myöten. Lukuun ottamatta sitä, etten pitänyt Katesta, niin en alkuunkaan inhonnut kirjaa. Se oli hyvää hattaraa, joka hymyilytti ja sai lopussa liikuttumaan.
Okei, kyllähän minä alusta asti tiesin kenen kanssa Kate päätyy yhteen. Niin varmasti tietävät kaikki muutkin. Mutta silti juonessa on jotain ihanaa, ja loppuun saakka jännitin mitä lopussa käy. Avioliitto Jane Austenin tapaan on klassista chick litiä, mutta silti siinä on jotain uutta - ja jotain vanhaa, onhan kirjassa kuitenkin läsnä koko ajan Jane Austen.
Niin, ja se suomentaja! Kirjan on suomentanut Sari Luhtanen, ja jo se tekee kirjasta hyvän. Olen tainnut lukea kaikki Luhtasen kirjoittamat viihderomaanit, ja tykännyt tavattomasti. Luhtanen on taitava kirjoittaja, jonka tapa kirjoittaa on tietenkin läsnä myös tässä kirjassa. Se teki lukemisesta sujuvaa ja miellyttävää.
Loppukaneettina: ei huono, sanoisin!
Juuri toin tämän kirjan kirjastosta, nyt odotan mielenkiinnolla sopivaa lukuhetkeä.
VastaaPoistaKyllä tämä lukukokemuksena oli aika mukava, vaikken Katesta pitänytkään. :)
PoistaErinomaista ja mielenkiintoista pohdintaa päähenkilöstä, Krista! Minä en saa nyt millään päähäni, mitä ajattelin Katesta kirjaa lukiessani. Mitään kovin voimakkaita reaktioita ei ole kai syntynyt, kun ei ole jäänyt mieleen :) Sitä muistan pohtineeni, oliko Katen toiminta rationaalista ja uskottavaa, mutta jotenkin ostin senkin isoäidin tila huomioonottaen. Ylipäänsä chick litissä olen valmis katsomaan vähän sormieni välitse :)
VastaaPoistaKaten toiminta on kuitenkin aika mielenkiintoista, kun ajatellaan tämänhetkistä taloudellista tilannetta. Austenin aikanahan avioliitto oli ennen kaikkea taloudellinen kysymys. Se sai miettimään, voisiko niin tapahtua myös meidän aikanamme?
Kiitos Amma. <3 Kieltämättä Katen toiminta on tavallaan uskottavaa, kun miettii isoäitiä, mutta silti... alussa en jotenkin löytänyt sitä lämpöä, sitä mitä kaipasin. Mutta tuli sekin onneksi sieltä, sitten lopussa. <3 Jos sellainen Kate olisi ollut läsnä koko kirjan ajan niin mielipiteeni olisi ollut ihan toinen!
PoistaKieltämättä koko kirja asettaa juuri tuon kysymyksen. Että voisiko Austenin maailma toimia nyt? Hmm. Mutta hyvä kirjahan on sellainen joka saa ajattelemaan. :)
Luin tämän 2014 kesällä ja ihan samoissa loppufiiliksissä, Kate oli niin häikäilemätön että sympatiaa oli vaikeaa tiristää. Oli kyllä julmempi, annoin vain 21/2 tähteä 😂
VastaaPoistaJane, juuri kirjoitin Anni Polvan kirjasta, joka mulle on chick litiä parhaimmillaan. Se sai miettimään tuota, miten tärkeää on sympaattinen päähenkilö tän genren kirjoissa. Kate ei sitä todellakaan ollut...
Poista