Kirjaston laina-ajat paukkuu, joten otin käsiini Heli Krugerin toisen kirjan, Pidä minusta kiinni. Vasta jossain puolessa välissä kirjaa tajusin, että hei, olenkin lukenut tämän aikaisemminkin. Juoni alkoi muistua pikkuhiljaa mieleen, ja se ehkä vähän häiritsi lukemista.
Jostain syystä lukeminen tämän kirjan kanssa vähän tökki. Mielestäni kirja ei ollut yhtä hyvä kuin Krugerin esikoisteos, Olen koskettanut taivasta josta pidin suuresti. Tallella on edelleen kirjailijan soljuva ja runollinen kirjoitustyyli, joka vie lukijaa mukavasti eteenpäin. Kirjan aihekin on ihan mielenkiintoinen, onhan kyse jonkinlaisesta ongelmakirjallisuudesta. Jokin vain tälläkertaa tökki, en osaa oikein edes sanoa mikä.
Siis: Murrosikäinen Jonna joutuu lastenkotiin, välinpitämättömän äidin, koulusta lintsaamisen sekä alkoholin käytön vuoksi. Äiti on aivan liian usein ulkomaanmatkoilla sekä töissä, ja jättää Jonnan yksin kotiin selviytymään arjesta. Jonnan äidin arkea kuvataan kirjassa myös, pettymystä siitä kuinka ns. hyvässä perheessä voi tapahtua huostaanotto, ja sitä kuinka alkoholi on äidillekin helppo ratkaisu.
Viitalan lastenkodissa Jonna saa hoitajakseen Ilkan, jolla eivät asiat myöskään ole kunnossa. Alkoholi on osa myös Ilkan vapaa-aikaa, on helppo tarttua olut pulloon viikonloppuisin kun katselee elokuvaa, eikä avovaimolle meinaa löytyä tarpeeksi aikaa. Ilkan huomiota töissä vie toisinaan lapsiakin enemmän kuvankaunis Aino, joka tuntuu viettelevän Ilkkaa puoleensa joka sekunti. '
Henkilöistä pystyin samaistumaan eniten Jonnaan, hän voisi olla vaikka pikkusiskoni. Ärsyttämään taas kävi ajoittain pahastikin Jonnan äiti sekä Aino, vaikka tämä ei keskeisiä hahmoja ollutkaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Lukutoukka ilahtuu kommentistasi!