tiistai 4. elokuuta 2015

Johan Theorin: Aarnivalkeat

Aarnivalkeat
Johan Theorin
Suomentanut Outi Menna
513 s. 
2015
Tammi








Arvostelukappale


Hyppäsin Johan Theorinin Öölanti sarjaan mukaan vasta tästä viimeisestä osasta, Aarnivalkeista. Kirjat kuitenkin taitavat ainakin jossain määrin olla itsenäisiä, sillä kesken sarjan mukaan hyppääminen onnistui ihan hyvin, eikä kirjassa ollut kovinkaan paljon sellaista mitä en olisi ymmärtänyt.

Vanha merimies Gerlof, joka on sarjaa seuranneille jo aiemmista osista tuttu, näyttelee yhtä pääosista Aarnivalkeissa. Gerlof herää siihen, kun hänen oveaan koputtaa nuori poika Jonas, joka puhuu kummallisia aavelaivasta ja kuolleista merimiehistä. Eletään juhannuksen aikaa, jolloin kansa on tullut Öölantiin viettämään juhannusta - mutta yksi on tullut mielessään kosto. Vain Gelof aavistaa kuka kostaja on...

Theorin on minulle tuttu Sankta Psykon kasvateista. Sen kirjan perusteella minä häneen rakastuin, voi miten rakastuinkaan. Psykologista, piinaavaa jännitystä, jonka perusteella minä tästäkin kirjasta kiinnostuin. Vaikken ollutkaan lukenut aiempia osia Öölanti sarjasta.

Vaikka luulisin, että sarjan kirjat ovat kutakuinkin itsenäisiä, eikä lukemista juuri haittaa vaikkei olisi sarjaa alusta asti seurannutkaan, niin silti. On olemassa mutta. Luulen, että olisin nauttinut lukemisesta enemmän, jos olisin tiennyt, mitä kirjaa ennen Gerlofille on tapahtunut. Jos olisin nauttinut tämän kirjan huipennuksena. Nyt tämä oli vain yksittäinen kirja, jossa jokainen hahmo tuli minua vastaan uutena tyyppinä.

Aarnivalkeat on keskinkertaista parempi dekkari. Jännityksen lisäksi se toi minulle yliluonnollisia elementtejä, jotka juuri tekivät tästä keskinkertaista paremman. Silti en voi sanoa, että tämä olisi mennyt niille taajuuksille, joille Sankta psykon kasvatit pääsi - minä en rakastunut tähän kirjaan.

Kuitenkin kiinnostukseni heräsi siinä määrin, että jos Öölanti-sarjan aiempia osia tulee kirjastossa vastaan, aion napata ne mukaani. Tahdon tietää, mitä tätä ennen on tapahtunut!

***
Sunnuntaihin asti on aikaa osallistua Kaisa Haatasen Meikkipussin pohjalla kirjan arvontaan. Kirja on loistava, kannattaa osallistua. <3

4 kommenttia:

  1. Monta kertaa olen ollut lainaamassa tuon Sankta Psykon kasvatit, mutta pelkään että se on mulle liian jännä. Sama ehkä koskee tätäkin lukemaasi teosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omppu, Sankta Psyko on kyllä aika jännä, mutta jännitys on enemmän psykologista. Kannattaa kuitenkin harkita, sillä se on mahtava!

      Poista
  2. En minäkään tälle oikein lämmennyt... Sen sijaan sarjan muut osat ovat loistavia <3

    VastaaPoista

Lukutoukka ilahtuu kommentistasi!