perjantai 13. marraskuuta 2015

Andy Weir: Yksin Marsissa

Yksin Marsissa
Andy Weir
Suomentanut Kaj Lipponen
387 s. 
2015
Into







 
Kustantajalta


Yllätys! Blogikuviot tulevat jälleen muuttumaan hiukan. Olen tullut siihen tulokseen, että tästä eteen päin kirjoitan Suomi lukee sivulle uudesta kotimaisesta kirjallisuudesta. Vanhemmat kirjat sekä käännökset kuuluvat tänne, Lukutoukkaan. Näin saan helposti pidettyä molemmat blogit virkeinä ja aktiivisina - ja molemmat yhtä lailla läsnä elämässäni. Poimin vähän niin kuin parhaat päältä, kummastakin.


Andy Weirin tieteisromaani Yksin Marsissa meinasi lipua ohitseni. Ehkä ajattelin ettei kirja olisi aivan minua varten, mutta sitten huomasin että blogitoverit yksi toisensa perään hehkuttavat kirjaa ja elokuvaa. Tiesin, ettei elokuva ole minun juttuni, mutta kirja alkoi kiinnostaa kovasti.

Mark Watneyn piti olla yksi ensimmäisistä ihmisistä Marsissa, mutta miten kävikään: todennäköisesti hän tuleekin olemaan ensimmäinen ihminen joka siellä kuolee. Markin markaseurue joutuu hiekkamyrksyyn, jossa hänen avaruuspukunsa vaurioituu - ja muu miehistö luulee hänen menehtyneen. Mark kuitenkin selviää hengissä ja jää yksin selviytymään Marsiin. Mutta miten? Ruokaa ei ole varattu kuin tietty määrä, ja ihan ensiksi hänen täytyisi saada yhteys maahan, pelastusjoukkoja varten. Vaikka kyseessä on kekseliäs ja insinööritaitoinen kaveri, hauskakin kuin mikä, niin pelastuminen näyttää kovin epätodennäköiseltä. Miten Markin käy?

Täytyy tunnustaa: kirja hiukan pelästytti minut aluksi. Koska kirja koskee avaruusmatkailua, ei liene ihme että mukana on paljon tekniikkaa. Alussa tämä säikäytti minut, sillä fysiikka ja kemia eivät todellakaan olleet minun aineitani kouluaikoina. Kuitenkin, pikku hiljaa pääsin tarinaan kunnolla sisään, ja ehkä sain ohjelmoitua aivonikin sellaiseen asentoon ettei minun tarvinnutkaan ymmärtää kaikkea teknistä kerrontaa. Voin kertoa, että suurin osa teknisisitä jutuista jäi tajuamatta, mutta itse tarinan kannalta sillä ei ollut mitään vaikutusta - yhtä lailla nautin tästä scifitrilleristä.

Sillä hyvä trilleri tämä onkin. Tietenkin tieteisromaani myös, mutta enpä keksisi kovinkaan montaa jännittävämpää kirjan aihetta kuin Andy Weir on kirjaansa luonut. Mies on yksin Marsissa, ja hänen pitäisi selvitä hengissä. Vielä kun Weir on luonut päähahmoksi Markin, joka on huumorintajuinen ja muutenkin mahtava tyyppi, niin enpä voisi kuvitella itselleni parempaa hyppyä avaruusmatkailuun kuin tämä kirja.

Luulen että kemian ja fysiikan taitajat saisivat kirjasta vielä aavistuksen enemmän irti kuin minä, mutta kyllä minäkin pystyin nauttimaan kirjasta tavalla, jolla vain hyvästä romaanista voi nauttia. Kaj Lipposen suomennos palvelee kirjaa hyvin, sillä Lipponen on tavoittanut kirjassa juuri sen oikean hengen, mitä tällainen teos vaatiikin. Hän on tuonut kirjaan vielä lisäksi suomenkielen juhlan, mielikuvituksen juhlan on luonut Weir.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Lukutoukka ilahtuu kommentistasi!