Tuomas Kyrö & Antti Kyrö: Pukin salaisuus

Pukin salaisuus
Tuomas Kyrö
Kuvitus Antti Kyrö
86 s. 
2013
WSOY








Lainattu kirjastosta 


 Eilen lauantaina Pariisin tapahtumat olivat enemmän tai vähemmän mielessä koko päivän. Oli suuri onni että olin kuluneella viikolla lainannut kirjastosta ison kasan hyviä kirjoja, mukana useampi ihana lastenkirja. Tuomas ja Antti Kyrön Pukin salaisuus valikoitui iltalukemiseksi, ja se toimi: tulin kirjan kanssa hyvälle tuulelle.

Pukkihan on tuttu jo kahdesta edellisestä Kyrön veljesten kirjasta. Nyt edellisistä kirjoista tuttu Manu Kössilä on haasteen edessä: kouluun pitäisi tehdä esitelmä kuuluisasta ihmisestä. Manu ei tiedä ketään kuuluisampaa kuin joulupukin, joten hän päättää haastatella Pukkia. Haastattelun vuoksi porukka päätyy aikamatkalle läpi Pukin historian, mutta mitä käy kun aikakone hajoaa 1980-luvulla...

Olen viime aikoina kuunnellut äänikirjoina Pukista kertovaa lastenkirjasarjaa. Pukin paha päivä ja Pukki laivalla ovat todella hyviä myös äänikirjoinakin, mutta vasta Pukin salaisuutta lukiessani huomasin mitä olin menettänyt kuunnellessani kirjat: Antti Kyrön hulvattoman kuvituksen.

Antti Kyrön kuvitus sopii Tuomas Kyrön tekstiin kuin nenä päähän. Siinä missä Tuomas Kyrö on taitava ja humoristinen kirjoittaja, on Antti Kyrö noita kumpaakin kuvittajana. Vaikka aiempien kirjojen tarinat minulle nyt tuttuja ovatkin, taidan kuitenkin lainata kirjat kirjastosta jotta voin tutustua niihin kuvituksen kera.

Tuomas Kyrö on ollut jo jonkin aikaa yksi lempikirjailijoistani, ja siksi onkin ilo huomata että Kyrö on yhtä hyvä myös kirjoittaessaan lapsille. Minulle hänen huumorinsa kolahtaa - ja voin arvella että myös lapset pitävät Pukki-sarjasta. Tätä lukiessani jouduin pohtimaan omaa uskomistani joulupukkiin - miksei hyvinkin voisi olla mahdollista että pukki eläisi jossain suurkaupungissa tonttujensa kanssa? Ehkä hän asuu juuri sinun naapurissasi?

Yksi syy miksi pidin Pukin salaisuudesta niin kovasti, oli tuo aikamatkailu. Minä olen ihan hupsuna aikamatkailuasioihin, olivat ne sitten kirjoissa tai elokuvissa. Lastenkirjoissakin aikamatkaillaan aina toisinaan, ja se saa aina jotenkin sävähtämään ja kiinnostumaan kirjasta ihan toisella tavalla. Joo, Doctor Who fani täällä puhuu...

Hyvä lastenkirja toimii parhaiten silloin kun muuten on vähän nurja mieli. Jos on tapahtunut jotain ikävää, muuten vaan masentaa tai lukeminen ei maistu. Silloin on hyvä ottaa lastenkirja käteen, nauttia ja nauraa. Siihen oloon toimi täydellisesti myös Pukin salaisuus, sillä kyllähän tämä on Sitä Hyvää Lastenkirjallisuutta.