Jennifer Clement: Varastettujen rukousten vuori

Varastettujen rukousten vuori
Jennifer Clement
Suomentanut Terhi Kuusisto
264 s. 
2014
Like








Lainattu ystävältä


Lukupiirimme, Lukevien leidien, tämän vuoden viimeisenä kirjana luimme Jennifer Clementin Meksikoon sijoittuvan kirjan Varastettujen rukousten vuori. Tarkoituksenamme oli lukea aivan toinen kirja (jonka nimeä en edes muista), mutta edellisessä tapaamisessamme päätimme vaihtaa kirjan: sen lukeneet totesivat kirjan yksinkertaisesti olevan huono.

Varastettujen rukousten vuori oli todella hyvä kirja naisten asemaan ja oikeuksiin paneutuvalle lukupiirillemme. Kirjassa pääroolissa on Ladydi, joka on saanut nimensä prinsessa Dianan mukaan sen vuoksi että nimi osoittaisi kuinka petollisia miehet voivat olla. Ladydi asuu äitinsä kanssa Meksikon maaseudulla, kylässä jossa ei juuri miehiä ole. Silloin kun miehiä kylään ilmestyy, he yleensä tulevat ryöstämään nuoria tyttöjä mukaansa. Siinä missä länsimaissa tytöt yrittävät olla kauniita niin Ladydi ja muut tytöt kylässä tahtovat olla rumia, ja näyttää pojilta - jospa silloin heitä ei ryöstettäisi.

Varastettujen rukousten vuoren tarina etenee kolmeen osaan ja Ladydi saa osansa kovasta elämästä. Meille lukupiiriläisille kirjassa suurimman vaikutuksen teki juuri tämä naiseuden kuvaus, Clementin kuvaus naisen elämästä Meksikossa. Toki kirja on fiktiivinen romaani, mutta kyllä esimerkiksi kirjassa kuvattu ihmiskauppa ja tyttöjen ryöstäminen on arkea Meksikossa. Tuntuu kamalalta ajatukselta - ja tuntuu että olen yhä vain kiitollisempi siitä että asun Suomessa!

Meksiko ei ollut kovinkaan monelle tuttu maa kirjallisuuden puolelta, mutta loppujen lopuksi muutama meistä oli lukenut jonkin kirjan Meksikosta. Esiin tuli myös taiteen puolelta Frida Kahlo, joka oli toki monelle tuttu. Lukupiirin jälkeen minulle tuli mieleen F.G. Hagenbeckin Pyhän lehden kirja, joka on fiktiivinen romaani Kahlon elämästä: tuon minä aion ehdottomasti Meksikosta innostuneena lukea!

Varastettujen rukousten vuoresta saimme aikaan vilkkaan keskustelun, joka painottui naisen asemaan. Mietimme sitä, miten erilaista elämä täällä länsimaissa on kuin esimerkiksi Meksikossa - täällä naiset meikkaavat ja laittavat tukkaansa, lakkaavat kynsiään ja pukeutuvat hienosti. Kirjassa taas kuvataan sitä, miten tytöt sotkevat itseään, ovat resuisan ja poikamaisen näköisiä ettei heitä siepattaisi. Kamalaa, mutta aivan totta.

Jossain vaiheessa ruikutin, että olemme lukeneet huonoja kirjoja lukupiirissä. Okei, mukana on ollut myös niitä ei-niin-hyviä, mutta kun kävimme läpi tämän vuoden kirjoja niin voi hyvänen aika - meillähän on ollut mukana todella monta helmeä! Äänestimme vuoden kirjan, ja voittajaksi selviytyi ihana Kissani Jugoslavia, jota minäkin äänestin. Varastettujen rukousten vuori on ehdottomasti yksi parhaista tänä vuonna lukemistamme kirjoista, sillä minulle aina fiktiivinen romaani on parempi kuin tietokirja. Minä olen romaaninlukija, vaikka tietokirja silloin tällöin onkin poikaa.

Varastettujen rukousten vuori on todella hyvä kurkkaus Meksikoon: se on hyvin kirjoitettu ja käännetty, sujuva romaani, jossa on tärkeä asia. Kannattaa lukea!