Retiisikatu 2
Sanna ja Niina Nyholm
305 s.
2015
Scarabe kustannus
Kustantajalta
Elämääni on jälleen kerran astellut uusi kustantamo! Scarabe kustannus on kiinnostavan tuntuinen pienkustantamo, jonka valikoimiin kuuluu useampikin kiinnostavan tuntuinen kirja. Kustantaja otti minuun yhteyttä Sanna ja Niina Nyholmin kirjoittaman Retiisikatu 2:den tiimoilta, ja minä innostuin kirjasta välittömästi.
Luin Retiisikatu 2:den nuortenkirjana. Se on kirja kahdeksasta nuoresta, jotka asuvat samassa talossa muodostaen tiiviin porukan. Tytöt Rusetti, Aliisa, Leila ja Camilla ovat keskenään hyvinkin erilaisia, omalla tavallaan kuitenkin kukin viehättäviä ja hauskojakin. Pojat, veljekset Vili ja Late sekä Valtteri ja Sike, vetosivat hekin minuun kukin tavallaan. Porukan tiivis yhteisö rakoilee Rusetin ja Vilin alkaessa seurustella siitäkin huolimatta että Camilla on ollut Viliin ihastunut jo ties kuinka kauan. Retiisikatu 2 keskittyykin nuorten rakkauden etsintään, mutta saa myös synkempiä sävyjä kun huumeet astuvat nuorten muuten niin turvalliseen maailmaan.
Retiisikatu 2 on nuorten äänellä kirjoitettu kirja nuorille. Vaikka ensin ehkä hieman hätkähdin runsasta puhekieltä kirjassa, niin mitä pidemmälle kirjassa pääsin sitä varmempi olin että Retiisikatu 2:seen nimen omaan kuuluu nuorille ominainen puhekieli. Parasta luettavaa kirja on nuorille aikuisille, jotka eivät hätkähdä seksiä, alkoholia ja huumeita joita kirjassa esiintyy. Aikuinen voi taas hätkähtää puhekieltä - ellei sitten satu olemaan tällainen "ikuisesti nuori" tyyppi kuten minä.
Kun pääsin tarinaan sisään ja tutustuin hiljalleen Retiisikadun asukkaisiin, niin ihastuin tarinaan koko ajan enemmän. Tarinassa ovat vahvasti läsnä chick lit tyylinen huumori, rakkaus, tyttöjen elämä ja shoppailu sekä myös nuortenkirjalle ominainen kerronta nuoren aikuisen elämästä. Se, minkä ikäisiä Retiisikadun asukkaat ovat, ei kirjassa suoraan tule missään vaiheessa ilmi, mutta veikkaisin tyyppien olevan juuri täysi-ikäisyyden saavuttaneita.
Sanna ja Niina Nyholmin luomat hahmot ovat ehdottomasti kirjan parasta antia: ihastuin erityisesti kilttiin ja söpöön Rusettiin, jonka suhdetta Vilin kanssa seurataan kirjan edetessä. Muissakin hahmoissa on herkkuja: kuten herkkusuu Valtteri, joka on tavallaan hirveän ärsyttävä ja juuri siksi hänestä pidin. Jokaisessa Retiisikadun asukkaassa on omat hyvät puolensa, ja se oli yksi syy miksi tarina veti hyvin puoleensa.
Retiisikatu 2 on hyvä nuortenkirja. Se on välillä rajukin, jonka vuoksi se voi olla hyvää luettavaa myös sellaisille nuorille jotka eivät ole lukutoukkia. Toivonkin että tämä kirja löytäisi lukijansa, ja aikuisetkin uskaltaisivat kurkata nuorten maailmaan. Tämä kirja on siihen hyvä ikkuna!
Nuorten ihmisten käyttämä värikäs ja elämänmakuinen puhekieli on ehdottomasti tämän kirjan parasta antia. Dialogi on todentuntuista ja pakotonta. Mutta muutoin itse tarina jää hieman sekavaksi ja vaisuksikin. Henkilöitten perhetaustoja jne. ei juurikaan selitetä, vaikka kirjassa on paksuutta ihan mukavasti. Missään kohdassa ei esim. kerrota kunnolla, millä keinolla nämä kommuunissa elävät nuoret ihmiset tienaavat elantonsa vai ovatko he opiskelijoita. Toki nuorten ihmisten päämäärättömästä bailaamisesta ja sängystä sänkyyn hyppimisestä voi kirjoittaa kirjan, mutta sen olisi voinut tehdä hallitummin ja menemällä vähän enemmän pintaa syvemmälle henkilöitten sisimpään. Kirjan loppupuolelle sijoitettu erään henkilön huumausainesekoilu jää tuntumaan irralliselta lisäykseltä. Tätä teemaa olisi voitu kehitellä ja kertoa enemmän. Mutta iso plussa puhekielen runsaasta ja uskottavasta käytöstä vielä näin lopuksi!
VastaaPoista