Tuula Lehtinen
69 s.
2016
Myllylahti
Kustantajalta
Hyvää hiljaisen viikon alkua, lukijani! Alkuviikko saattaa minullakin olla hiljainen ja rauhallinen, mutta torstaista alkaa tohina. Joensuuhun saapuvat molempien siskojeni perheet joihin kuuluvat viisivuotias täditettäväni sekä vuoden ikäinen kummityttöni, joten luulen että tohinaa tulee riittämään - ja että on tulossa todella ihana pääsiäinen. Sitä ennen on aikaa rauhoittua kotona hyvien kirjojen keskellä.
Luin viikonloppuna Tuula Lehtisen lastenkirjan Niko ja taistelu Jamijasta. Uusien lastenkirjojen kanssa minulla käy usein niin, että ne saattavat katalogissa jäädä huomaamatta - valitettavasti. Onneksi kustantamot kertovat näistä kirjoista myös niiden ilmestyttyä, joten huomasin tämänkin kirjan nyt.
Niko ja taistelu Jamijasta kertoo kymmenvuotiaasta Nikosta, joka on muuttanut perheensä kanssa maalle. Se tuntuu Nikosta tylsältä, sillä vaikka uudessa koulussa on kavereita, heistä yksikään ei asu lähellä Nikoa - ja aika koulun jälkeen meneekin pelatessa. Eräänä päivänä Niko kuitenkin tapaa Jamijan, uteliaan olennon Zerwa-planneetalta, joka haluaa tutustua maan elämään.
Niko ja taistelu Jamijasta on kirja, josta varmasti pojatkin tykkäävät. Niko on päähenkilö johon poikien on helppo samaistua: hän pelaa paljon, niin kuin varmasti monet muutkin ikäisensä ja hän kaipaa seikkailuja ja ystäviä. Kirjassa on myös huumoria sekä sitä seikkailua, sitten kun Jamija tulee kuvioihin mukaan. Niko ja taistelu Jamijasta ei silti ole mikään pelkkä poikien kirja, sillä uskon että myös tytöt tästä tykkäävät.
Jamija tulee Zerwa-planeeltalta, jonka elämästä kirjailija Tuula Lehtinen on myös kertonut kirjassa. Se herättää varmasti ajatuksia nuoressa lukijassa, sillä se laittoi minutkin miettimään: kuinka paljon avaruudessa onkaan elämää? Zerwa-planeetan asukkaat nimittäin elävät planeetan sisällä, eikä heitä voi nähdä. Minä ainakin uskon ettemme ole ainoat elävät olennot tässä maailmankaikkeudessa. Emme voi olla! Ajatelkaa jos minäkin joku päivä saisin oman pienen Jamijan tänne kotiini kylään... olisipa mukavaa!
Kirjan takakannessa lukee että kirja on sopivinta luettavaa 6-9 vuotiaille. Olen samaa mieltä, sillä ihan pienet lukutoukat eivät ehkä tarinaan vielä sillä tavalla jaksa keskittyä, mutta 6-vuotias varmasti on jo sopivan ikäinen kuuntelija. Teksti on myös sopivan isoa ja helppolukuista, että vasta lukemaan oppinut voi helposti lukea kirjaa itse.
Kaiken kaikkiaan Niko ja taistelu Jamijasta on erittäin hyvä lastenkirja. Lehtisen huumori kolahtaa minulle, ja naurattaakin, ja uskon että se on sellaista jolle lapsikin nauraa. Kirjassa on seikkailua sekä se saa ehkä pienenkin lukijan ajattelemaan - voisiko enää enempää toivoa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Lukutoukka ilahtuu kommentistasi!