Aminatta Forna
Suomentanut Mirja Hovila
511 s.
2013
Into
En päässyt lukupiiriimme tammikuussa, joka harmittaa. Erityisesti siksi, että kirjamme Näen, muistan, hengitän, oli minusta erittäin hyvä ja vaikuttava, ja olisi ollut hienoa päästä keskustelemaan siitä Lukevien leidien kanssa. Joka tapauksessa - otin nyt lukuun helmikuun lukupiirin kirjamme, Aminatta Fornan kirjoittaman teoksen Muisto rakkaudesta.
Muisto rakkaudesta kertoo Sierra Leonesta. Maa toipuu hiljalleen sisällissodasta, joka on ollut todella tuhoisa. Pääkaupungin sairaalalassa tekee työtään lahjakas nuori kirurgi Kai, joka yrittää pitää omia demonejaan loitolla. Hän tapaa Englannista Sierra Leoneen matkustaneen Adrianin, jonka tahtona on auttaa potilaitaan kohtaamaan traumansa. Adrianin potilaissa on myös poikkeus: vanha professori Elias Cole, joka haluaa jakaa elämäntarinansa Adrianin kanssa. Eliaksen tarinaan kuuluu myös nainen, nainen, joka sitoo myös Adrianin ja Kain yhteen.
Muisto rakkaudesta on odottanut kirjahyllyssäni pitkään, sanoisinko luvattoman pitkään. Olen ollut kiinnostunut kirjasta, kuten aina olen kiinnostunut vieraista kulttuureista kertovasta kirjallisuudesta. Nyt onneksi tuli hyvä tilaisuus tähän tarttua; enkä tarttunut turhaan. En ollenkaan.
Muisto rakkaudesta ei kuitenkaan ole mikään kevyt välipala. Rankka on toki aihekin, sisällissodasta toipuminen, mutta sitä ei ole suinkaan rakennettu mitenkään kevyellä tavalla. Ajassa hypitään vähän tätä lukijaa pelottavan paljon, on takaumia ja hyppäyksiä nykyhetkeen, ja uskokaa; tätä tapahtuu paljon. Pidän kyllä takaumista, mutta niitä ei saa olla liikaa. Se saattaa rikkoa kirjan rakennetta, enkä päässyt tämän teoksen kanssa oikein missään vaiheessa siihen pisteeseen, että olisin tiennyt, milloin on nykyhetki, mikä menneisyys.
Löytyy niitä positiivisiakin puolia: hahmogalleria oli mielenkiintoinen. Kaikki päähahmot olivat taidokkaasti kuvattuja ja mielenkiintoisia, ja heistä kaikista kuuli mielellään lisää. Eli kertojan vaihdos ei missään vaiheessa ollut pettymys, eikä siinä mielessä rakenteessa ollut ongelmia.
Kun painitaan plussien ja miinusten kanssa, jäävät kuitenkin plussat enemmän vaikuttamaan. Tämä oli vikoineen hieno kirja, jota suosittelen lämmöllä erityisesti niille, jotka viehättyvät vieraista kulttuureista ja Afrikasta.
Minun kokemukseni tästä on, että tämä on aivan värisyttävän hieno. Kuten sanoit, ajassa ei liikuta pelkästään lineaarisesti, joten tämä vaatii keskittymistä. Luin tämän ensimmäisen kerran englanniksi ja nyt kun osui suomenkielisenä vastaan alessa, ostin talteen. Tämä on kirja, jonka ehdottomasti haluan omistaa.
VastaaPoista