Kirjojen ystävän ystävänpäivä - lukumaraton alkaa nyt!

Ensinnäkin, hyvää ystävänpäivää kaikille lukutoukille siellä ruudun takana! Minulla on tähän mennessä ollut oikein mainio ystävänpäivä. Lähdimme äitini kanssa aamulla ajelemaan Savonlinnaan siskoni perheen luokse, ja vietimme siellä päivän. Oli ihanaa nähdä pientä 4-vuotiasta täditettävää, hän oli kasvanut taas paljon. <3 Mutta oli myös mukavaa palata kotiin, siellä täällä odotti pino kirjoja - ja lukumaraton!

Aloitan siis nyt, osapuolleen kello 18. Suoritustani voi seurailla tämän bloggauksen kautta, jota päivittelen ehkä parin tunnin välein, aina kun kirja vaihtuu, tai haluan pitää kahvitauon, jolloin tulen koneelle. Muuten olen somekiellossa. Tämä voi olla minulle hieman haastavaa, koska olen aivan liian tottunut lukiessani välillä vilkuilemaan kännykkää (ja juuttumaan selailemaan Facebookia tai Instagramia). Mutta nyt annan vuorokauden täydellisesti aikani kirjoille, vain radio on auki.

Pitäkää peukkuja, että löytäisin maratonpinostani hyviä ja koukuttavia kirjoja. Tsemppaaminen sallittua!

21.10.

Töttölöö, täällä ollaan! Pääsin lukemaan vasta puoli seitsemältä, joten reilut kaksi ja puoli tuntia lukuaikaa on takana, ja nyt on kahvitauon paikka.

Onnistuin valitsemaan ensimmäisen maratonkirjani todella hyvin, sillä se on varsinainen aarre. Kyseessä on Esa Mäkisen aivan tuore kirja Totuuskuutio, jonka sain postissa viime viikolla. Kyseessä on tulevaisuuden kuva Suomesta, joka keskittyy paljon teknologiaan, tietoon ja rahaan. Totuuskuutio on Esa Mäkisen esikoiskirja, ja enpä voi paremmin sanoa kuin että vau. Kirja on todellakin pitänyt minut otteessaan.

Se tosin oli hyvä aloituskirja siksi, ettei ole mitään helpointa tai kevyintä luettavaa, ja jos kirjaa olisi lukenut maratonin viime metreillä, jolloin olisi saattanut jo olla uuvuksissa, olisi kirja voinut olla haastava. Nyt, virkeänä, se on kuitenkin todella hyvää luettavaa. 

Jokaisesta maratonkirjasta tulee muuten myöhemmin oma postauksensa, koska en halua että tämäkin hieno kirja jää blogiini vain pienenä mainintana osana maratoniani. Jo nyt voin sanoa: lukekaa tämä, lukekaa!

Olen nyt sivulla 170, viitisenkymmentä sivua vielä jäljellä. Sen jälkeen jotain kevyempää, olisikohan, töttölöö, Puluboin vuoro? :)

6.20.

Töttölöö ja huomenta! Jokin sisäinen herätyskello herätti minut kaksikymmentä minuuttia sitten. Varmaan ajattelin, että mitäpä sitä pidempään aikaa tuhlaamaan nukkumiseen, kun voi lukeakin.

Sain siis eilen luettua loppuun Esa Mäkisen kirjan Totuuskuutio, ja aloitin Veera Salmisen lastenkirjaa Puluboin ja Ponin loisketiivis kirja. Olen lukenut ensimmäisen Puluboin kirjan, ja se oli niin hirmuisen hauska ja ihana. Ja ensimmäisten viidenkymmenen sivun jälkeen voin sanoa: eipä petä tämä toinenkaan osa!

Nyt siis luettujen sivujen saldo on 280 sivua. Puluboin uskon lukevani aika vauhdilla, mutta onneksi lukemattomien kirjojen pino on korkea, eli sieltä vain valitsemaan. Toivottavasti lukufiilis säilyisi hyvänä, ja hyvien kirjojen putki jatkuisi.

10.30.

Niinhän siinä kävi että heräsin kuitenkin liian aikaisin - kun olin hetken lukenut, alkoi vielä väsymys painaa silmiä niin paljon, että oli pakko heittäytyä sohvalle pitkäkseen. Parin tunnin unet otinkin, sitten luin Puluboin loppuun. Ja voihan bulla, olipa ihana kirja! Veera Salmi on niin hauska ja niin mahtava, että päätä ihan huimaa. On mahtavaa miten Suomessa tehdään näin hienoja lastenkirjoja!

Puluboin ja Ponin loisketiivis kirja oli 200 sivuinen, joten nyt saldoni on oin 430 sivua. Toivottavasti keksisin maratonpinosta jonkun hyvän kirjan seuraavaksikin, että maraton jatkuisi hyvissä merkeissä!

14.15.

Aikaa on vierähtänyt taas edellisestä päivityksestä. Tässä välissä on ehditty tehdä vähän ruokaa ja syödä, mutta myös tietenkin lukea. Kolmantena kirjana maratonilla toimii Agatha Christien Kuolema ilmoittaa lehdessä. On muuten ensimmäinen kirja, jota kyseiseltä kirjailijattarelta luen! Tuota on ehdittykin jo ihmetellä, sillä luen paljon dekkareita, ja ovathan nyt yleensä kaikki kirjojen ystävät Chriestietä lukeneet! Nyt kuitenkin tajuan, mistä olenkaan jäänyt paitsi.

Kuolema ilmoittaa lehdessä on nopealukuinen ja ihana kirja, josta on, nyyh, enää sata sivua jäljellä. Eikä tule varmasti jäämään viimeiseksi Agathan kirjaksi jota luen. <3 Mutta tästäkin kokemuksesta sitten tarkemmin erillisessä postauksessa kirjasta.

Sivuja tähän mennessä on kertynyt 600 - eli saattaisin hyvinkin ehtiä kuroa kasaan 1000 sivun tavoitteeni. :)

18.20.

Vuorokausi maratonin aloittamisesta on vierähtänyt. Tämän iltapäivän ja alkuillan aikana olen ehtinyt lukea loppuun Agatha Christien, tuon mahtavan murhamamman, kirjan Kuolema ilmoittaa lehdessä. Kuten jo aiemmin kirjoitin, niin kirjaa lukiessa tajusin, mistä olenkaan jäänyt paitsi kun en ole aiemmin tähän kirjailijaan tutustunut. Mikä hieno kirja! Ja mitä mainiointa maratonlukemista; kirjan luki nopeasti, ja se piti täysin otteessaan.

Neljäntenä maratonkirjana minulla oli Anu Kaajan esikoisproosateos Muodonmuuttoilmoitus. Kyseessä on aivan tuore novellikokoelma, joka oli täynnä mitä erikoisempia kirjoituksia, mitä erikoisemmista aiheista. En osaa edes sanoa, mihin luokkaan uskaltaisin tätä genrettää - mutta sanonpa sen, että mikä sanankäyttäjä on tämä nuori kirjailijatar! Upeaa!

Muodonmuuttoilmoitus oli myös nopeaa luettavaa, vaikkakin jokaiseen novelliin oli syvennyttävä tarkasti. En ole mikään kokenut novellinlukija, joten se oli ehkä haastavaakin - romaania lukiessa ei haittaa jos alussa ei olisikaan täysin keskittynyt, mutta jos novellista pari sivua menee "sivusilmällä", niin kohta se loppuukin. Eli, jos en täysin keskittynyt alusta alkaen, oli palattava alkuun takaisin. Ehkä pitää vielä hiukan treenata novellien kanssa, mutta ainakin olen päässyt novellikammostani! Tästäkin teoksesta kirjoitan tarkemman bloggauksen myöhemmin.

Mutta vaikka jokainen kirja maratonin aikana olikin vetävä ja hyvä, en silti yltänyt tuhannen sivun tavoitteeseen. Sivuja sain kasaan 890, noin suunnilleen, ja jokainen sivu oli lukemisen arvoinen. Lukufiilis pysyi myös hyvänä koko maratonin ajan, kiitos siitä osaksi myös aamupäivä unille, joiden avulla jaksoin tämän päivän. Ja tietenkin hienoille kirjoille, joita löytyi maratonpinoista toinen toisensa perään!

En aio kokonaan pysytellä erossa kirjoista illallakaan, mutten kyllä aio lukeakaan näin intensiivisesti. Bloggaamattomien kirjojen pino on korkeampi kuin ikinä ennen, joten nyt päätän että tartun tiiliskiveen. Donna Tarttin Tikli on odottanut minua kirjamessuista asti hyllyssä, joten nyt, luen sen. Lähipäivinä tulette löytämään Lukutoukan kulttuuriblogista bloggauksia mielenkiintoisista kirjoista, joten kannattaa pysyä kuulolla.

Nyt, Puluboin hengessä vieläkin - telve ja moljens!