Kate Morton
Suomentanut Helinä Kangas
613 s.
2011
Bazar
Paluu Rivertoniin oli minulle tuttu kirja jo ennestään. Olin lukenut sen kerran, muutama vuosi takaperin, sen ilmestyttyä. Kuitenkin, kun joulun jälkeen luin Mortonin mahtavan romaanin Hylätty puutarha, alkoi koputella mielessä ajatus siitä, että haluaisin palata Rivertonin maisemiin uudelleen. Kirja löytyikin kirjastosta helposti, ja löytyi sopiva paikka nauttia mahtavasta lukuromaanista.
Tässä mahtavassa teoksessa kuljetaan osittain edellisen vuosisadan alkupuolella, ja osittain taas vuodessa 1999. 1914 vuonna nuori Grace pääsi töihin Rivertonin kartanoon, rikkaan suvun palvelijattareksi. Kirjassa kuljetaan Gracen ja perheen tytärten, etenkin vanhemman, Hannahin, kanssa aina vuoteen 1924, jolloin kaikki saa järkyttävän käänteen: nuori runoilija Robbie Hunter tappaa itsensä keskellä suuria seurapiirijuhlia. Mitä oikein tapahtui? Miten Robbie Hunter liittyy perheen tyttöihin? Ja kaikista tärkeintä: mikä on oikein Gracen rooli tässä perheessä?
En voi kuin sanoa yhden asian: tällaisten kirjojen takia minä luen. Ihan todella. En muistanut kirjaa liian hyvin, ettenkö olisi voinut nauttia siitä täysillä, ja kokea jopa yllätyksiä lukiessani. Tarina veti minut mukaansa heti ensimmäisiltä sivuilta alkaen, ja sen jälkeen se olikin täyttä lukemisen ilotulitusta. Kate Morton vaan on niin taitava.
Pidin Mortonin uusimmasta teoksesta, Hylätystä puutarhasta, todella paljon, mutta se ei silti voita Paluuta Rivertoniin. Tämä vain on niin täydellinen lukuromaani, etten hakemallakaan keksi mitään valitettavaa. Pokkaripainoksessa sivuja oli yli 600, mutta en olisi silti tiivistänyt sivuakaan. Nautin jokaisesta sivusta, jokaisesta pienestä sivujuonesta, jotka tuntuivat kaikki yhtä tarpeellisilta.
Gracen tarina on upeasti rakennettu. Hän olikin kirjassa lempihahmoni, olihan hänen roolinsa tietenkin kertojana todella merkittävä. Pidin myös Hannahista, hänessä oli ihana vetovoimansa, mutta Grace vei ainakin tällä lukukerralla voiton. Mutta se, mitä joskus tunnen hyvienkin kirjojen kanssa, etten pitäisi jostakusta päähenkilöstä, sitä ei Rivertonissa ollut.
Teoksessa on myös hieman jännärin piirteitä: miten lopussa käy? Ja se tuo oman, ihanan vivahteensa tähän kirjaan. Tässä vaan on kaikki - jännitystä, romantiikkaa ja taitava kerronta.
Voisin hehkuttaa tätä kirjaa vaikka koko päivän, mutta jätän tekstin tähän. Nautiskelkaa, antakaa itsellenne ja tälle kirjalle aikaa - Paluu Rivertoniin on sen ansainnut!
Tämän voisin lukea, kiitos vinkistä ja hyvää viikonloppua :)
VastaaPoistaLue ihmeessä, Mai! Tämä on hieno kirja. Hyvää viikonloppua sinullekin! <3
PoistaPaluu Rivertoniin on odottanut hyllyssäni jo reilun vuoden lukemattomana, mutta toivottavasti löydän tämän vuoden puolella aikaa tarttua siihen. :)
VastaaPoistaVoi Kirsi, lue sinäkin tämä! Tietenkin tähän pitää varata vähän aikaa, mutta on sen arvoinenkin. <3
PoistaJa tämän hehkutuksesi jälkeen on pakko lisätä tämä lukulistalle, kiitos vinkistä ja hyvää viikonloppua!
VastaaPoistaKuulostaapa lupaavalta! Vinkki korvan takana!
VastaaPoistaNyt kisa pystyyn kumpi meistä rakastaa tätä enemmän :-D Ei vaineskaan, tuntuu kivalta että itselle niin rakas tarina uppoaa täysillä muihinkin ❤
VastaaPoistaKrista, annoin tämän helmen jossain arvonnassa pois ja olin ihan sairas, kunnes ostin kirjan omaksi. Sitten signeerasin sen itselleni. Minäkin palaa vielä Rivertoniin. Tämä on paras Morton - tähän mennessä!
VastaaPoista<3
PS. Teetätin toisen sarjan käyntikortteja kuvalla minusta ja Rivertonista;) Nythän nuo kortit tuntuvat jo olevan menneen maailman tuulia.
VastaaPoistaOlen ostanut kirjan itselleni muistaakseni jostain alennusmyynneistä siksi, että tästä aikanaan puhuttiin paljon blogeissa. Lukematta on edelleen, ja kiinnostuneena olen seurannut keskustelua tämän ja tuon toisen kirjan paremmuudesta. Tämä voisi olla tulevan kesän paksun heinäkuun juttuja!
VastaaPoistaTämä on ihana <3
VastaaPoista