Naisten etsivätoimisto nro 1
Alexander McCall Smith
Suomentanut Jaakko Kankaanpää
302 s.
2003
Otava
En tiedä mitä hain kun rupesin lukemaan tätä ensimmäistä Mma Ramotswe kirjaa - dekkaria vai viihdettä? Viihdettä kuitenkin sain, en niinkään dekkaria.
Naisten etsivätoimisto nro 1 siis aloittaa Mma Ramotswe tutkii sarjan. Siinä kerrotaan paljon Mma Ramotswen taustoista ja elämästä Botswanassa, ja siitä kuinka hän perustaa ensimmäisen naisten etsivätoimiston myymällä isältään perimänsä karjan. Mukana on myös lyhyitä tarinoita siitä, kuinka Mma Ramotswe ratkaisee uransa ensimmäiset mysteerit.
Petyin vähän - olin odottanut tältä kirjasarjalta kuitenkin aika paljon. Mukana oli onneksi paljon Afrikkalaisen maiseman ja elämän kuvausta, joka oli mukavaa luettavaa. Kirjassa pääsi myös hyvin tutuksi tuon rehevän afrikkalaisen naisetsivän kanssa, joka varmasti on osittain kirjan tarkoituskin.
Olisin silti odottanut että kirjassa olisi ratkaistu yhtä rikosta, enemmän kuin vain paloittain, lyhyinä tarinoina useita rikoksia. Tosin yhtäkään noista kirjassa olleista rikoksista ei olisi voinut venyttää kirjan mittaiseksi.
Enemmän sarjaa lukeneet, kertokaa jatkuuko sarja samanlaisena, vai keskitytäänkö tulevissa osissa enemmän yhteen rikokseen?
★★★
Samanlaisena jatkuu. Minusta ovat ihan kivoja ja leppoisia kirjoja, kunhan niitä ei yritäkään dekkareina lukea. Jännitys kun puuttuu täysin :)
VastaaPoistaJännitys puuttui, mutta annoin pisteet fiiliksestä. :) Pisteet vähenivät siksi että odotin dekkaria. :)
PoistaKirjat jatkuvat samanlaisina, ne ovat ehkä enemmän sellaisia cosy mystery -kirjoja joissa fiilistellään afrikkalaista elämää ja rentoa asennetta, jännää ei pääse tulemaan. Minulle näiden kirjojen pointti on ehkä juuri se tunnelma, ajatus savannien lämmöstä ja maailmasta, jossa ei aina juosta kellon mukaan.
VastaaPoistaTunnelma oli toimiva, ja Mma Ramotswe oli kerrassaan ihana hahmo. <3
PoistaOlen lukenut kaikki Mma Ramotswe-kirjat ja pidän niistä. Dekkareita ne eivät ole, vaikka dekkareihin kirjastot ovat ne luokitelleetkin. Pidän samoista syistä kuin ylläolevat kommentoijat. Afrikan valo ja aurinko ja lämpo välittyy lukijaan. Mma Ramotswe on hyväsydäminen ihminen.
VastaaPoistaTerveisin Unna
Afrikan valo välittyi minuunkin, ja taitavaa Afrikka-kuvausta kirjassa kyllä olikin. :)
PoistaOlen lukenut myös vain tämän ensimmäisen kirjan tästä kirjasarjasta. Olen samaa mieltä muiden kanssa siitä, että kirjaa ei ehkä kannata lukea dekkarina, koska se ei ole lähelläkään perusdekkaria. Mainiona viihdekirjana tätä voi kyllä lukea. Päätä ei tarvitse paljon vaivata tätä lukiessa! :D Ihastuin kuitenkin kirjan ylitsepursuavan lämpöiseen tunnelmaan ja päähenkilö Mma Ramotswen luonteeseen. Kirja on myös siitä kiinnostava, että se kuvaa mielestäni kiinnostavalla ja rakastavalla tavalla Afrikkaa. Olen kuitenkin jokseenkin eri mieltä sinun kanssa siitä, että kirjassa olisi pitänyt olla vain yksi rikos, jota olisi selvitetty. Itse pidin todella paljon siitä, että kirjassa käytiin läpi monia pieniä tapauksia, eikä vain tutkittu yhtä, niin kuin yleensä dekkareissa. Se teki kirjasta vieläkin sopivamman viihdeluettavan, kun tutkimustapauksissa oli vaihtelevuutta. Kaikin puolin loistavaa lomalukemista!
VastaaPoistaTerv. MS
Löytyykö tätä kirjaa äänikirjana? :)
VastaaPoistaLöytyykö tätä kirjaa äänikirjana? :)
VastaaPoista