tiistai 17. syyskuuta 2013

Kari Hotakainen: Juoksuhaudantie

Juoksuhaudantie
Kari Hotakainen
334 s. 
2002
WSOY











Lainasin vanhemmiltani Juoksuhaudantien, ja sain innostuksen lukea tämän nyt, sijoittuihan kirja Hesarin sadan 2000-luvulla kirjoitetun kirjan äänestyksessä mainiolle sijalle kuusi.

Päähenkilö Juoksuhaudantiessä on Matti Virtasen. Matti Virtasella on unelma - oma talo. Oma talo toisi takaisin perheen, jonka hän on menettänyt lyömällä vaimoaan. Kirja siis kertoo yksinkertaisesti talon hankkimisesta, johon Matti käyttää arveluttaviakin keinoja. Mutta tarkoitus pyhittää keinot, eikös se niin mene?

En ole lukenut Hotakaista aikaisemmin. Joskus nappasin vanhempieni kirjahyllystä mukaani Juoksuhaudantien ja Ihmisen osan, ihan siitä syystä että äitini (ja tietysti monet bloggarikollegani) ovat sitä kehuneet. Hesarin äänestystä seuratessani sainkin uuden potkun lukea tämä kirja juuri nyt. Onneksi luin, koska kirja viihdytti minua suuresti.

Hotakaisen huumori puri minuun suunnattoman hyvin. Humoristinen kerronta pakkomielteen omaisesti omaa taloa halajavasta Matista toimi minuun kuin tauti, ja hymeksin kirjalle useaan otteeseen. Vaikka kirjan aihe ei ollut todellakaan sydäntäni lähellä, eihän oman talon hankinta ole minulle ajankohtaista todellakaan lähiaikoina, se ei haitannut lukemistani alkuunkaan. Aina kirjan aiheen ei tarvitse olla itselle suunnattu.

Tulen lukemaan Hotakaista lisääkin. Sain kirjailijan uusimman kirjan, Luonnon laki, arvostelukappaleena jokin aika sitten, ja aion lukea sen piankin. Aihe kirjassa on äärimmäisen kiehtova, kertoohan Hotakainen siinä sairaudestaan.

Kirjassa on huumorin ohella myös dramatiikkaa ja traagisuutta, huonojen naapurisuhteiden sekä päähenkilön parisuhteen selvittämisen muodossa. Hotakainen on osannut äärimmäisen hyvin yhdistellä traagisen ja humoristisen kerronnan tässä kirjassa, jossa välillä nauraa ja välillä liikuttuu.

Miksi, oi miksi, olen tutustunut Hotakaiseen vasta nyt?

★★★★

18 kommenttia:

  1. Oho! Minäkin luin (ja bloggasin) juuri tämän ja tähtimääräksikin annoin ihan saman :D Odotan mielenkiinnolla, mitä mieltä olet Luonnon laista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luonnon laki kiinnostaa tavattomasti, mutta koska postiluukusta tipahti eilen Maija Vilkkumaan kirja, niin se houkuttelee niin paljon että ensin kokeilen sitä. :)

      Poista
  2. Juoksuhdaudantie oli taannoin ensimmäinen Hotakaiselta lukemani kirja ja on toistaiseksi jäänyt myös viimeiseksi. Minä en sille lämmennyt. Olen kyllä kuullut, että Hotakaisen muu tuotanto on parempaa, mutta enpä ole pidellyt kiirettä testatakseni asian. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmi ettet lämmennyt. Voin sitten kertoa sinulle kun olen lukenut muuta Hotakaiselta, että kannattaako kokeilla jotain muuta kirjaa. :)

      Poista
  3. Olen monesti pyöritellyt tätä kirpparilla käsissäni ja aina jättänyt ostamatta. En tiedä miksi. Mutta ehkä minä ensi kerralla ostan ja vieläpä luen! Sen verran hyvä arvio sinulla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Osta ihmeessä. Minäkin olen tätä kirppareilla nähnyt joskus, mutta en sentään koe että pitäisi ihan omaan hyllyyn hankkia. :)

      Poista
  4. Tämän kirjan ymmärsin todella vasta toisella lukukerralla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle jäi loppu vähän arvoitukseksi...

      Poista
    2. Sen kai voi tulkita monella tavalla, luultavasti Matti ei ollut kovin syyntakeinen tekoja tehdessään :)

      Poista
    3. Juu, jälkeenpäin ajatellen, aivan totta. :)

      Poista
  5. Siitä on aikaa, kun luin tämän, mutta päällimmäisenä mielikuvana on tarinan traagisuus. Olihan siinä huumoriakin, mutta muistaakseni aika surullinen tarina kaiken kaikkiaan. Hotakaiselta olen lukenut tämän lisäksi vaan Klassikon ja siitä tykkäsin enemmän kuin Juoksuhaudantiestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päällimmäisenä on traagisuus, olet ihan oikeassa, tarina on surullinen. Mutta minua miellytti jotenkin Hotakaisen huumori, joka pilkahteli kaiken surullisuuden keskeltä.

      Poista
  6. Minulla on tämä vielä lukematta, vaikka aikomus on ollut. Kuuntelin Ihmisen osan äänikirjana ja pidin siitä kovasti. Lukijana oli kerrassaan loistava Ritva Valkama ja mietinkin, olisinko pitänyt kirjasta yhtä paljon, jos olisin lukenut sen, sen verran vaikutuin Valkaman suorituksesta. Pitäisi lukea lisää Hotakaista minunkin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valkama on varmasti mahtava lukija, voin vain kuvitella. :) Minulla tulee kuunneltua ihan liian vähän äänikirjoja, nyt on ikuisuusprojektina Sophie Kinsellan Kevytkenkäinen kummitus, jossa on kestänyt jo kauan (olen jo voiton puolella, viimeinen levy menossa). Nukahdan vain aina kuunnellessa. :D

      Poista
  7. Juoksuhaudantie oli minullekin ensimmäinen Hotakaiseni. Minä rakastin kirjaa, jos nyt tällaisesta kirjasta voi niin sanoa. Kuuntelin kirjan itse asiassa äänikirjana, lukijana oli Veikko Honkanen, ja siinä rytäkässä menetin sydämeni sekä Hotakaiselle (nero!) että Honkaselle (ilmiömäinen lukija <3 ). Sittemmin olen kuunnellut Huolimattomat (joka on myöskin mainio). Seuraava Hotakaiseni tulee olemaan Luonnon laki, minullakin se jo kutsuvasti odottelee tuossa pöydän kulmalla. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullakin tosiaan odottelee kutsuvasti Luonnon laki kirjahyllyssä, ja aion sen ennen kirjamessuja lukea koska olen menossa kuuntelemaan lukupiiriä kirjasta. :) Kirjahyllyssä on myös lainassa vanhemmilta myös Ihmisen osa, joka sekin kiinnostaa kovasti.

      Poista
  8. Minäkin luin ensimmäisen Hotakaiseni ("Ihmisen osa") vasta nyt ja tykkäsin kovasti. Luin kirjan norjaksi ja nyt tekeekin mieli kokeilla Hotakaista suomen kielellä. Tämä "Juoksuhaudantie" kuulostaa kyllä aiheensa puolesta tosi vieraalta ja tylsältä, joten luulen kokeilevani mieheltä seuraavaksi jotain muuta. ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Reeta kommentistasi. ja jännää kuulla että Hotakaista on käännetty myös Norjaksi. Varmasti suomeksi olsii vielä antoisempaa. Ei Juoksuhaudantie tylsä ollut vaikka aihe olikin erilainen. Erikoien kyllä, mutta ei tylsä. :)

      Poista

Lukutoukka ilahtuu kommentistasi!