Anne Leinonen: Metsän äiti

Metsän äiti
Anne Leinonen
207 s. 
2017
Atena









Arvostelukappale kustantajalta


Metsän äidissä oli tunnelma kohdallaan. Kun nyt muutama päivä kirjan lukemisen jälkeen palaan suolle, kirjan maailmaan, tulee vahvimpana mieleen Leinosen luoma tunnelma. Se jättää jälkeensä ja palaa vahvana mieleen kirjan kansien sulkemisen jälkeenkin.

Mitä on Metsän äiti? En voi itse löytää parempia sanoja kuvaamaan kirjaa tiivistetysti kuin kirjan takakannessa:

"Vihainperän käkkyrät männyt ovat sukupolvien saatossa nähneet paljon. Riina palaa vuosien jälkeen töihin kotiseudulleen ja törmää rauhallisen maalaiskylän sinnikkääseen vaikenemiseen.

Onko nuoren naisen surmaaja yhä vapaana, ja miksi Riinan valvepainajaisissa toistuu yhä uudestaan kuva mökkiinsä palavasta miehestä? Kun naapurin kellarista löytyy kuollut mies, Riinan on pakko alkaa tutkia Vihainperän menneisyyttä. Miten hänen hulluksi tullut äitinsä liittyy näkyihin – ja onko hän itse vaarassa?"

Metsän äidissä oli omanlaistaan, psykologista kauhua (?) joka aiheutti sen ettei kirjaa malttanut oikein laskea käsistään. Jännite joka kulki kirjan läpi, oli kuitenkin jollain lailla pehmeä, enkä joutunut lukemaan Metsän äitiä "hiukset pystyssä pelosta" vaan utealiaana siitä mitä seuraavana tapahtuu.

Leinonen yhdistelee Metsän äidissä kiehtovalla tavalla maagista realismia, psykologista kauhua sekä äidin ja tyttären tarinaa. Näistä aineksista voisi jollain toisella kirjailijalla syntyä melkoinen soppa mutta Leinonen on osannut keittää aineksista kasaan kirjan josta lumouduin. Ajoittain Metsän äiti on realistinen,  kirjan tapahtumat voisivat olla tottakin mutta sitten - Leinonen vei minut maagisen realismin lumoavaan maailmaan. Sellaiseen maailmaan johon on nautinto pudota.

Tunnelman lisäksi vahvana seikkana jäi mieleen Riinan ja hänen äitinsä tarina, heidän osuutensa kirjassa. Riinan äiti kärsii mielenterveysongelmista ja Leinonen on löytänyt oikeat sanat kuvaamaan heidän suhdettaan. Vaikeaa suhdettaan. Millaiset jäljet psyykkisesti sairaan äidin kanssa eläminen on jättänyt Riinaan? Ilman jälkiä ei moni siitä selviäisi. Ei Riinakaan.


Maagisen realismin ystävät, psykologisen kauhun ystävät, ylipäätään hyvän ja kiehtovan romaanin ystävät - hoi! Suosittelen Metsän äitiä teille. Suosittelen itselleni Anne Leinosen aiempien teosten lisäämistä lukulistalle.